Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Tältä sivulta löydät seuraavat kirjoitukset:

Ikäihmisten palvelutarpeet huomion kohteena

Palveluseteleissä on puolensa

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Hoitoalan palkkaratkaisuja ei ole varaa lykätä

IKÄIHMISTEN PALVELUTARPEET HUOMION KOHTEENA

2.10.20 Keskisuomalainen

Yhteiskuntaamme rakentaneiden ikäihmisten määrä tulee
kasvamaan Jyväskylässä merkittävästi tulevina vuosina. Kun yli 75-vuotiaita on tällä hetkellä noin 11.000, arvioidaan heidän määränsä kasvavan vuoteen 2025 mennessä noin 3.500 hengellä ja vuoteen 2040 mennessä lähes kaksinkertaistuvan.
Seniorikansalaisten pitkä elämänkokemus sekä heidän panoksensa niin jälkikasvun hoitoapuna kuin vapaaehtoistyössä on ollut ja tulee olemaan korvaamaton. Toimintakyky säilyy useilla hyvänä yhä pidempään ja mahdollistaa monenlaisen osallistumisen. Toimintakyvyn ylläpito ja sen tukeminen onkin monella tapaa tärkeä asia.

Samanaikaisesti on selvää, että myös palvelutarve tulee
kasvamaan ja siitä on huolehdittava. Tehtävää sen äärellä riittää niin nykyiselle kuin tulevalle valtuustolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti talousarvioehdotuksessaan yksimielisesti 4,5 miljoonan euron lisäystä ikääntyneiden palveluasumiseen, jotta pelkästään kasvavaan palvelutarpeeseen
voitaisiin vastata. Kaupungin erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa on syytä rehellisesti todeta, että mikäli valtuusto esityksen hyväksyy, saattaa se yhdessä muiden kriittisten kohteiden kanssa merkitä verojen korottamista.
Tämän tarpeen ohittaminen olisi kuitenkin vastuutonta.

Toisaalta emme voi ajatella, että asiat hoituisivat vain
veroratkaisuilla eikä niihin tule turvautua kevyin perustein. Aivan oleellista on, että tulopohjan muun vahvistamisen lisäksi puretaan tarpeettomia raja-aitoja ja mietitään, onko olemassaoleva tapa toimia paras mahdollinen. Erityisesti ikääntyneiden asumisen suhteen on jo tehty ja meneillään tärkeää kehittämistyötä kotihoidon ja palveluasumisen välille. Jason yhteisöllisistä Ilona-senioritaloista on saatu erinomaisia kokemuksia ja ne ovat hyvä esimerkki kevyemmin tuetusta asumisesta.

Myös sukupolvirajat ylittäviä ratkaisuja kannattaa tutkia. Voisivatko esim. opiskelijat olla auttamassa ikäihmisiä ja saada molemminpuolisen hyvän mielen lisäksi kenties jotain kompensaatiota vuokrassa? Hyvinvointikeskuksista onkin jo kaavailtu tulevan eri sukupolvien kohtaamispaikkoja.

Kotihoidon haasteena on koettu tiivis työtahti ja pikaiset
piipahdukset. Etähoiva voi sopia joihinkin tilanteisiin avuksi, mutta tärkeintä olisi edelleen kehittää sitä, että matkat ja kirjaukset eivät veisi paljon aikaa itse asiakastyöstä.

On ollut ilo havaita, että korona-aika on myös herättänyt
halua auttaa ikääntyneitä naapureita. Toivon mukaan siitä voi tulla
pysyvämpikin ilmiö. Esim. ulkoilu- tai kuljetusapua tai ihan juttuseuraa voi monikin tarjota tuntemilleen ikäihmisille. Huolenpito apua tarvitsevista ikääntyneistä asukkaista toimii parhaiten silloin, kun mukana ovat niin omaiset, kaupungin palvelut, kuin luotettavat lähimmäiset.

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Jyväskylä

Palveluseteleissä on puolensa

Keskisuomalainen mielipide -palsta 20.1.2011

Jyväskylän kaupunginhallitus ratkaisi 17.1. paljon puhuttaneen palveluseteliasian. Perusturvalautakunta oli päättänyt, että etenkin vanhusten tarvitsemaa kotihoitoa vahvistetaan kuudella omalla työntekijällä ja setelien käyttöä lisätään 200.000 eurolla. Kaupunginhallitus päätti käyttää koko 450.000 euroa seteleihin. Todettakoon, että koko kotihoidon käyttötalouden nettomenot ovat lähes 17 miljoonaa euroa eli kyse on varsin pienestä osuudesta palvelua. Onko ratkaisu hyvä vai huono?

Äkkipäätä ajatellen kuuden työntekijän lisääminen hyvin kuormitettuun kotihoitoon olisi järkevää, olkoonkin ettei se vielä olennaisesti helpottaisi tilannetta. Nähdäkseni asiaa tulee tarkastella kahden kysymyksen valossa: millä tavalla saamme parhaiten turvattua asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut kohtuuhinnalla ja laadukkaasti ja miten voimme parhaiten helpottaa kotihoidon työntekijöiden työpainetta? Tässä yhtälössä olennaisia ovat niin vakituiset työsuhteet, sijaisuuksien hoitaminen kuin palvelusetelitkin. Toimivinta ratkaisua haetaan.

Olemme jo nyt ja tulevina vuosina entistä enemmän suurten haasteiden edessä kotihoidon tarpeen lisääntyessä väestön ikääntyessä. Jotta voisimme pitää käytettävissä olevien varojen puitteissa ikäihmisten tarpeista huolta, tarvitsemme myös uusia ratkaisuja. Säännöllisessä kotihoidossa on tarkoitus käynnistää tämän setelisatsauksen myötä uusi toimintamalli, jossa palvelun hinta olisi myös asiakkaalle kohtuullinen. Setelit helpottavat niin ikään ruuhkahuippujen tasaamisessa palvelun tarjoajia ollessa useampia ja mahdollistavat joustavuuden palvelun valinnassa. Palveluseteleiden kautta myös pienten yritysten on mahdollista tarjota palvelujaan, toisin kuin isoissa kilpailutuksissa.

Jotta systeemi toimisi, on varmistettava, että vanhukset saavat tarvitsemansa palveluohjauksen ja että vähätuloiset saavat palvelut ilmaiseksi. Näin on virkamiesten taholta vakuuteltu.

Kaupunginhallituksen päätökseen sisältyi seuraava oleellinen kirjaus: Mikäli pilottikokeilu vanhusten säännöllisessä kotihoidossa ei onnistu niin, että hinnat pysyvät sekä kaupungin että asiakkaan kannalta kohtuullisina ja laatu hyvänä tai mikäli palvelusetelit eivät helpota kaupungin kotihoidon työpainetta, palataan lisähenkilöstön tarkasteluun viimeistään syksyllä 2011 hallituksessa. Näillä kriteereillä asiaa tarkastellaan.

Kaupungin oma toiminta on palvelun kivijalka, joka tarvitsee kuitenkin tuekseen uusia avauksia. Varmasti vielä tämän vuoden aikana näemme, onko tämä ratkaisu tuonut kaivattua helpotusta ja miten on järkevää edetä. Lopuksi on syytä korostaa, että vanhus- ja vammaispalveluiden nettomenoihin lisättiin tälle vuodelle kaikkiaan noin 7,3 miljoonaa euroa, missä on 9,8 % kasvua viime vuoteen nähden. Haasteita riittää edelleen, mutta satsauksia on myös aidosti tehty.

Marika Visakorpi
kaupunginhallituksen jäsen (kd.)

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Keskisuomalainen 25.6.08 puheenvuorot-palsta

Kansanedustaja Henna Virkkunen kertoi tällä palstalla hallituksen aikaansaannoksista ja toivoi palautetta. Hallitusta onkin kiittäminen monien kauan kaivattujen korotusten toteuttamisesta. Näihin kuuluvat mm. minimiperhe-etuuksien ja opintotuen korotukset sekä työeläkkeiden verotuksen ja tulossa olevan ruuan alv:n alentamisen.

Samanaikaisesti on kuitenkin todettava, että pitkään perässä laahanneet korotukset eivät kovin suurta lohtua tuo. Hintojen nousu kun takaa myös varman rahanmenon. Tätä taustaa vasten hallituksen päätös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ei ole hyväksyttävä. Potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on Suomessa jo nyt Euroopan korkeimpia. Pienituloisen asemaa ei helpota, jos toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan.

Elokuussa voimaan tulevat korotukset tulevat liikkumaan 16 - 28 % välillä. Vaikka kyse ei ole kerralla suurista euromääristä, on suunta alempiin tuloluokkiin kuuluvan kannalta väärä. Maksut sidotaan myös indeksiin, jolloin korotuksia on luvassa jatkossakin.

Esimerkiksi terveydenhuollon vuotuinen asiakasmaksukatto on Ruotsissa 97 euroa, kun se meillä on 590 euroa. Kun lisäksi lasketaan mukaan erilliset lääkkeiden ja matkakulujen maksukatot, päästään 1.300 euroon vuodessa. Nämäkään eivät kata kaikkia kustannuksia kuten hammashoitoa. Summa on suuri vähävaraiselle eläkeläiselle tai työttömälle, jotka muun muassa julkisia palveluja käyttävät. Jo nyt kuulee aika ajoin pohdiskeluja siitä, ostaako lääkkeitä vai ruokaa.

Maksukorotuksia on perusteltu maksukyvyn lisääntymisellä ja rahoitustarpeella. Kaikilla maksukyky ei siis edelleenkään ole ihmeemmin lisääntynyt eivätkä lisätulotkaan ole jäämässä palvelut tuottaville kunnille. Hallitus on nimittäin päätynyt leikkaamaan lähes kokonaan lisääntyneet maksutulot vähentämällä valtionosuuksia. Näin tehdään, vaikka kunta ei päättäisikään maksuja nostaa. Lisäksi on odotettavissa, että maksukorotukset johtavat toimeentulotukimenojen nousuun. Tämän on todennut myös Sosiaaliasiamiehet ry. Kunnat siis joutuvat nostamaan maksuja, mutta tulojen sijasta saavat lisää kuluja.

Kuntia ei siis tällä korotuksella auteta ja samalla vaikeutetaan pienituloisten asemaa. Kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Tällainen politiikka on kuitenkin valitettavasti lisäämässä eriarvoisuutta. Se saattaa aiheuttaa myös hoitoon hakeutumisen pitkittymistä ja lopulta lisätä kustannuksia siinäkin muodossa yhteiskunnalle. Järjestelmä tarvitsee kyllä remonttia, mutta sen tulisi pikemminkin kohdistua maksukattojen yhdistämiseen kohtuulliselle tasolle.

Toivotan hallitukselle viisautta ja oikeudenmukaisuutta kaikissa ratkaisuissa!

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
KD-naisten puheenjohtaja
Jyväskylä

HOITOALAN PALKKARATKAISUJA EI OLE VARAA LYKÄTÄ

Saarijärvellä ilmestyvä Sampo 28.6.2007

Sammossa 14.6.07 julkaistussa jutussa "Mistä ratkaisu hoiva-alalle?" nostettiin esiin todellisia vaativaan ja raskaaseen hoitotyöhön liittyviä ongelmia. Paitsi sairaanhoitajien, myös muiden hoitajien palkankorotuksia ei ole varaa enää lykätä. Hallituksen vastuun väistely ja sysääminen muille vetoamalla monien alojen korotuspaineisiin ja rahojen vähyyteen on erityisen paheksuttavaa vaalien alla käytyyn keskusteluun nähden.

Kyse ei kuitenkaan ole edes vain siitä, mitä on luvattu tai mistä on puhuttu. Henkilöstön saanti hoitoalalle on vakavasti uhattuna ellei asiaa nyt oteta vakavasti. Toivoa sopii, että myös puhemies Sauli Niinistön ilmaisema huoli saa paitsi työmarkkinaosapuolet myös puoluetoverit ja hallituskumppanit tarttumaan asiaan pontevammin. Valtion rooli asiassa on kiistaton merkittävänä julkisen sektorin rahoittajana. Taloustalkoiden kanssa kamppailevat kunnat eivät tule omin neuvoin haasteesta selviämään.

Elämme edelleen yhteiskunnassa, jossa koneiden hoitaminen näyttää olevan huomattavasti arvokkaampaa työtä kuin ihmisten hoitaminen. Tätä epäsuhtaa on vähintäänkin pyrittävä korjaamaan, eikä vain seurattava sivusta palkankorotusten lipumista naisvaltaisten alojen ulkopuolelle. Aitoa ja välttämätöntä muutoshalua osoittaisi aloittaminen hoitoalan palkkauksen korjaamisesta. Lähes 500 miljoonaa arvioitua suuremmista verotuloista ja 140 miljoonaa suuremmista osinkotuloista tulisi osoittaa varoja tähän tarkoitukseen sekä tarvittaessa miettiä myös muita veroratkaisuja.

Marika Visakorpi
Kristillisdemokraattisten naisten 3. puheenjohtaja