Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Tältä sivulta löydät seuraavat kirjoitukset:

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Hoitoalan palkkaratkaisuja ei ole varaa lykätä

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Keskisuomalainen 25.6.08 puheenvuorot-palsta

Kansanedustaja Henna Virkkunen kertoi tällä palstalla hallituksen aikaansaannoksista ja toivoi palautetta. Hallitusta onkin kiittäminen monien kauan kaivattujen korotusten toteuttamisesta. Näihin kuuluvat mm. minimiperhe-etuuksien ja opintotuen korotukset sekä työeläkkeiden verotuksen ja tulossa olevan ruuan alv:n alentamisen.

Samanaikaisesti on kuitenkin todettava, että pitkään perässä laahanneet korotukset eivät kovin suurta lohtua tuo. Hintojen nousu kun takaa myös varman rahanmenon. Tätä taustaa vasten hallituksen päätös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ei ole hyväksyttävä. Potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on Suomessa jo nyt Euroopan korkeimpia. Pienituloisen asemaa ei helpota, jos toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan.

Elokuussa voimaan tulevat korotukset tulevat liikkumaan 16 - 28 % välillä. Vaikka kyse ei ole kerralla suurista euromääristä, on suunta alempiin tuloluokkiin kuuluvan kannalta väärä. Maksut sidotaan myös indeksiin, jolloin korotuksia on luvassa jatkossakin.

Esimerkiksi terveydenhuollon vuotuinen asiakasmaksukatto on Ruotsissa 97 euroa, kun se meillä on 590 euroa. Kun lisäksi lasketaan mukaan erilliset lääkkeiden ja matkakulujen maksukatot, päästään 1.300 euroon vuodessa. Nämäkään eivät kata kaikkia kustannuksia kuten hammashoitoa. Summa on suuri vähävaraiselle eläkeläiselle tai työttömälle, jotka muun muassa julkisia palveluja käyttävät. Jo nyt kuulee aika ajoin pohdiskeluja siitä, ostaako lääkkeitä vai ruokaa.  

Maksukorotuksia on perusteltu maksukyvyn lisääntymisellä ja rahoitustarpeella. Kaikilla maksukyky ei siis edelleenkään ole ihmeemmin lisääntynyt eivätkä lisätulotkaan ole jäämässä palvelut tuottaville kunnille. Hallitus on nimittäin päätynyt leikkaamaan lähes kokonaan lisääntyneet maksutulot vähentämällä valtionosuuksia. Näin tehdään, vaikka kunta ei päättäisikään maksuja nostaa. Lisäksi on odotettavissa, että maksukorotukset johtavat toimeentulotukimenojen nousuun. Tämän on todennut myös Sosiaaliasiamiehet ry. Kunnat siis joutuvat nostamaan maksuja, mutta tulojen sijasta saavat lisää kuluja.

Kuntia ei siis tällä korotuksella auteta ja samalla vaikeutetaan pienituloisten asemaa. Kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Tällainen politiikka on kuitenkin valitettavasti lisäämässä eriarvoisuutta. Se saattaa aiheuttaa myös hoitoon hakeutumisen pitkittymistä ja lopulta lisätä kustannuksia siinäkin muodossa yhteiskunnalle. Järjestelmä tarvitsee kyllä remonttia, mutta sen tulisi pikemminkin kohdistua maksukattojen yhdistämiseen kohtuulliselle tasolle.  

Toivotan hallitukselle viisautta ja oikeudenmukaisuutta kaikissa ratkaisuissa!

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
KD-naisten puheenjohtaja
Jyväskylä

HOITOALAN PALKKARATKAISUJA EI OLE VARAA LYKÄTÄ

Saarijärvellä ilmestyvä Sampo 28.6.2007

Sammossa 14.6.07 julkaistussa jutussa "Mistä ratkaisu hoiva-alalle?" nostettiin esiin todellisia vaativaan ja raskaaseen hoitotyöhön liittyviä ongelmia. Paitsi sairaanhoitajien, myös muiden hoitajien palkankorotuksia ei ole varaa enää lykätä. Hallituksen vastuun väistely ja sysääminen muille vetoamalla monien alojen korotuspaineisiin ja rahojen vähyyteen on erityisen paheksuttavaa vaalien alla käytyyn keskusteluun nähden.

Kyse ei kuitenkaan ole edes vain siitä, mitä on luvattu tai mistä on puhuttu. Henkilöstön saanti hoitoalalle on vakavasti uhattuna ellei asiaa nyt oteta vakavasti. Toivoa sopii, että myös puhemies Sauli Niinistön ilmaisema huoli saa paitsi työmarkkinaosapuolet myös puoluetoverit ja hallituskumppanit tarttumaan asiaan pontevammin. Valtion rooli asiassa on kiistaton merkittävänä julkisen sektorin rahoittajana. Taloustalkoiden kanssa kamppailevat kunnat eivät tule omin neuvoin haasteesta selviämään.

Elämme edelleen yhteiskunnassa, jossa koneiden hoitaminen näyttää olevan huomattavasti arvokkaampaa työtä kuin ihmisten hoitaminen. Tätä epäsuhtaa on vähintäänkin pyrittävä korjaamaan, eikä vain seurattava sivusta palkankorotusten lipumista naisvaltaisten alojen ulkopuolelle. Aitoa ja välttämätöntä muutoshalua osoittaisi aloittaminen hoitoalan palkkauksen korjaamisesta. Lähes 500 miljoonaa arvioitua suuremmista verotuloista ja 140 miljoonaa suuremmista osinkotuloista tulisi osoittaa varoja tähän tarkoitukseen sekä tarvittaessa miettiä myös muita veroratkaisuja.

Marika Visakorpi
Kristillisdemokraattisten naisten 3. puheenjohtaja