Kevon kanjonilla

Henkilökuva

Synnyin 60-luvun loppumetreillä Helsingissä. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin pääkaupunkiseudun maisemissa ja opiskelin oikeustieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa.

Olin (olen) perheen ainoa lapsi, mutta varsinkin äiti piti huolen siitä, että kasvatukseen kuului sopivassa suhteessa niin rajoja kuin rakkauttakin. Isältä puolestaan opin kiinnostukseen luontoon ja liikuntaan.

Vuonna 1998 suuntasin työn perässä Jyväskylään. Lyhyeksi tarkoitettu keikka on sittemmin muuttunut vakituiseksi asettumiseksi kauniisiin keskisuomalaisiin maisemiin.

Työni syyttäjänä on haastanut totuuden etsimiseen ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseen milloin pienemmissä milloin suuremmissa asioissa. Työ on ollut oiva opettaja myös harkinnan ja uskalluksen käyttöön erilaisissa tilanteissa.

Politiikkaan läksin mukaan vuonna 2002, jolloin liityin Kristillisdemokraatteihin. Ensin toimin paikallisosaston johtokunnassa kunnes vuonna 2004 tulin valituksi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, jossa edelleen vaikutan. Tehtävä on tuonut mukanaan valtavasti uutta opittavaa koko kunnallisen elämän alalla sosiaali- ja terveystoimen asioista kaavoitukseen ja taloudesta opetustoimeen. Olen suhtautunut saamaani luottamukseen sekä kiitollisesti että vakavasti ja pyrkinyt sen mukaan myös perehtymään asioihin ja vaikuttamaan niihin.

Vuonna 2022 tulin valituksi ensimmäisissä aluevaaleissa myös Keski-Suomen aluevaltuustoon, jonne kunnilta siirtyivät sekä sote-palvelut että pelastustoimen asiat. Hyvinvointialueiden rakentamisessa on riittänyt työtä, mutta vakaa tavoite Keski-Suomessakin on saada palvelut toimimaan sujuvasti.

Jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei elämä ole pelkkää työtä ja politiikkaa. Suosikkiharrastuksiani ovat liikunta eri muodoissaan, lukeminen, musiikki ja tutustuminen uusiin paikkoihin. Viime mainittu voi tarkoittaa yhtä hyvin reissua Eurooppaan kuin seikkailua kotimaassa ja sen luontokohteissa. Avioitumisen myötä olen uskaltautunut myös moottoripyörän kyytiin. Myös museot ja kulttuuritilaisuudet kiinnostavat aika ajoin.

Tekemisiäkin tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmissuhteet. Elämän jakaminen puolison, läheisten ja ystävien kanssa on mitä arvokkain asia. Samalla pienetkin kohtaamiset lähimmäisten kanssa arjen keskellä voivat olla merkityksellisiä ja oiva tapa antaa hyvän kiertää.

Kaikkein arvokkain asia elämässäni on usko Jumalaan. En voi kuvitella mitään suurempaa uhrausta kuin kuolla toisen puolesta ja juuri niin Jeesus on tehnyt minun ja koko maailman edestä, jotta yhteys Jumalaan olisi mahdollinen. Siinä on turva niin elämässä kuin eräänä päivänä kuolemassakin.

Kristityt ovat kautta aikojen kokoontuneet yhteen ympäri maailman. Oma kotiseurakuntani on Jyväskylän Vapaaseurakunta. Tervetuloa tutustumaan kotoisaan seurakuntaamme!