Verenpainepotilaille nopeampi hoitopolku

Keski-Suomessa kehitetään "verenpainepotilaan oikopolkua"

- Jyväskylän pilotissa kohonneen verenpaineen vuositarkastuksen vaatima aika aiotaan supistaa  3-12 viikosta kuuteen päivään

Jyväskylän kaupungin terveydenhuolto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. ODA-nimellä kulkevassa hankkeessa halutaan mullistaa nykyinen toimintamalli, jossa palveluihin jonotetaan, varataan aika puhelimitse ja mennään vastaanotolle. Ajatus on, että sähköisten palveluiden käyttöönoton myötä tiettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja saa nopeasti ja esteettömästi ympäri vuorokauden paikasta riippumatta.

Jyväskylä mallintaa hankkeessa parhaillaan ”verenpainepotilaan oikopolkua” vuosittaisen hoidon saatavuuden helpottamiseksi.

- JYTE:n alueella on noin 22 000 verenpainetautia sairastavaa potilasta, joiden tulee käydä vuosittain lääkärin kontrollissa. Vuosikontrollin järjestäminen tarkoittaa sitä, että potilas varaa vastaanottoajan, käy laboratoriossa, tekee omat verenpainemittaukset ja tulee lopulta lääkärille. Monissa tapauksissa lääkäri kertoo, että tulokset ovat kunnossa ja potilas voi jatkaa samaan malliin. Potilas joutuu pahimmillaan odottamaan tätä ”kaikki ok” -tietoa jopa 12 viikkoa. Sama tieto tarvittavine mittauksineen ja tutkimuksineen voidaan digitaalisesti järjestää jopa kuudessa vuorokaudessa kotoa käsin, kertoo Jyväskylän projektipäällikkö Katrianna Rantanen.

Sähköisiä palveluita kehittämällä halutaan sujuvoittaa palveluiden saamista, mutta myös parantaa kohonneen verenpaineen hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Kohonnut verenpaine on Suomessa yksi keskeisimpiä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijöitä. Silti vain noin 40 % verenpainetautia sairastavista potilaista on hoitotavoitteessa.

- Jyväskylä toivoo, että helpompi tapa hoitaa sairauttaan ja asioida terveyspalveluissa lisää myös potilaiden motivaatiota keskittyä sairautensa hoitoon, Katrianna Rantanen toteaa.

”Pois turhat käynnit ja vastaanottoajat niitä todella tarvitseville”

Mikäli verenpainepotilaan vuosikontrolli tapahtuu digitaalisesti, potilas kirjautuu ODA-järjestelmään ja tekee siellä ensin vaaditun neljän vuorokauden verenpaineseurannan. Tämän jälkeen potilas voi varata itselleen laboratorioajan. Laboratoriotutkimukset ilmestyvät järjestelmään vuorokauden kuluttua. Tämän jälkeen järjestelmä vertaa verenpainearvoja ja laboratoriotuloksia potilaan hoitosuunnitelmaan. Mikäli tulokset ovat hoitotasolla, järjestelmä ilmoittaa, että kaikki on kunnossa ja potilas voi jatkaa samaan malliin. 

- Jos alueemme 22 000 potilaasta vaikkapa 5000 hoitaa tulevaisuudessa vuosikontrollin sähköisesti, vapautetaan jo merkittävästi vastaanottoaikoja niitä todella tarvitsevalle. Samalla helpotetaan kontrolliin tulevan potilaan liikkumista, eikä hänen aikaa kulu turhiin terveydenhuollon toimipisteissä kulkemiseen, Katrianna Rantanen kuvaa.

Järjestelmää rakennetaan siten, että samalla se tunnistaa ne potilaat, joiden seuranta-arvot poikkeavat hoitosuunnitelmasta. Heidän ohjataan järjestelmän kautta lääkärille. Potilaalle tulee näissä tilanteissa järjestelmässä ilmoitus, että nyt hänen tulee varata vastaanottoaika. Samalla aukeaa sähköinen ajanvaraus.

- Potilaan ei siten tarvitsisi soitella omalle asemalleen vaan koko palveluketju on sähköinen, Rantanen summaa.

Palvelut käyttöön vuonna 2018

Valtakunnallisessa ODA-hankkeessa (eli Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeessa) syntyy sähköinen palvelukokonaisuus, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät digiaikaan. Kokonaisuutta mallinnetaan parhaillaan. Tavoite on, että kokonaisuus on valmis ja käytettävissä koko Suomessa lokakuussa 2018.