Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös ennakoitua parempi

Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja oli poistoja suurempi. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.  

Vuonna 2016 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui ja kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa.

-  Saavutimme talouden tasapainon vuoden etuajassa, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto. 

- Talouden luvuissa olemme nousseet vaikeiden vuosien jälkeen suurten kaupunkien parhaimmistoon. Tästä kuuluu suuri kiitos luottamushenkilöillemme ja henkilöstölle. Myös työttömyys on kääntynyt laskuun vuonna 2016 ja näyttää edelleen laskevan. Tällä hetkellä myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Rakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti ja kaupunkimme kasvu on jatkunut vahvana. Asukasluku nousi yli 1400:lla eli suhteellisesti viidenneksi eniten 15 suurimman kaupungin joukossa, Koivisto kertoo. 

Koko elinvoimapolitiikan tekemisen tapa ja työkalut on laitettu uusiksi.

- Nyt kaikki elinvoimapolitiikan osa-alueet ovat suoraan kaupungin johdon ohjauksessa. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että elinvoimapolitiikan strateginen merkitys kaupungin johtamisessa korostuu sote-uudistuksen myötä, sanoo Koivisto.

Kaupungin elinkeinopolitiikan uudelleen organisointiin liittyi Jykes Kiinteistöt Oy:n strategisen painopisteen uudelleensuuntaaminen ja taseen keventämisen käynnistäminen sekä päätös Jykes Oy:n toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2017 aikana. 

Kankaan suunnittelu ja rakentaminen jatkui joka ennakoitua nopeammin. Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy perustettiin, jolloin Hippoksen kehitysvaiheeseen sitoutui myös yksityistä rahoitusta. Hippoksen ja Kukkulan (ent. Sairaalanmäki) kehitysalustoihin tiiviisti nivoutuva Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimus allekirjoitettiin. 

Vuonna 2016 vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa. 

Myös kuluvan vuoden talousarvio on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja erityisen tärkeää on tehdä ja toteuttaa tasapainoinen talousarvio myös vuodelle 2018. Vuoden 2018 talouden toteutuminen heijastuu monilla tavoilla sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. 

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Vuoden 2016 lopulla jyväskyläläisiä oli noin 138 800. Kaupungin asukasluku nousi yli 1400:lla, mikä oli suhteellisesti viidenneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 66 % ja Jyväskylän vastaava osuus 50 %.

Tilikauden ylijäämä 4,8 miljoonaa ja kaupunkikonsernin ylijäämä 37,8 miljoonaa

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa. 

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2016 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 11,3 ja muutetun talousarvion 7,1 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 4,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 19,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 3,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.

Toimintakulut kasvoivat  

Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 15,2 miljoonaa euroa (4,7 %) ja toimintakulut 27,7 miljoonaa euroa (2,9 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 12,4 miljoonalla eurolla (2,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvan toimintakulut kasvoivat 12,3 miljoonaa euroa (2,8 %), kasvun ja oppimisen palveluiden 4,0 miljoonaa euroa (1,9 %), kaupunkirakenteen 3,0 miljoonaa euroa (5,7 %) ja konsernihallinnon 1,7 miljoonaa euroa (2,3 %) vuoteen 2015 verrattuna. 

Perusturvan menojen kasvusta noin 6,7 miljoonaa euroa aiheutui sosiaalipalvelujen uusien toimintayksiköiden perustamisesta sekä toiminnan laajennuksesta. Asumispalvelujen ostojen kasvu sekä palvelusetelihankinnat lisäsivät puolestaan vanhuspalvelujen toimintakuluja 2,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminta kasvatti myös perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakuluja n. 1,0 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu vielä 2016 sekä kaupungin laajentunut rahoitusvastuu työttömyyden hoidosta ovat kasvattaneet työmarkkinatuen kuntaosuutta ja lisänneet konsernihallinnon toimintakuluja 1,4 miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Kasvun ja oppimisen palveluissa toimintakulujen kasvua aiheutti erityisesti monikulttuurisen opetuksen sekä oppilasmäärän kasvusta johtunut opetusryhmien määrän lisääntyminen. Uutena menoeränä maksettiin myös hulevesimaksua Jyväskylän Energia Oy:lle 2,2 miljoonaa euroa.