Kristinusko

Tältä sivulta löydät seuraavat kirjoitukseni:

Kristilliset arvot ja politiikka

Uskontoa on opetettava

KRISTILLISET ARVOT JA POLITIIKKA

Viikkolehti ja RV, viikko 15, 2011

Usein sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei saa sotkea. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat myös seurakuntien ja seurakuntalaisten elämään. Kaikki päätökset myös tehdään joltain arvopohjalta.

Kristillinen ihmiskäsitys näkee jokaisen ihmisen arvokkaana yksilönä, jonka ihmisoikeudet tulee turvata ja jota tulee rakastaa hänen tekemisistään riippumatta. Yhteiskunnassamme on kuitenkin viime vuosina vahvistunut sellaisten yksilön oikeuksien ja vapauksien vaatiminen, joita perinteisten kristillisten moraalikäsitysten koetaan loukkaavan. Äänenpainot ovat paikka paikoin olleet hyvin voimakkaita, jopa aggressiivisia. Varsinkin seksuaalietiikan alueella aletaan lähestyä tilannetta, jossa homoseksuaalisen käyttäytymisen minkäänlainen kyseenalaistaminen katsotaan syrjinnäksi tai painostamiseksi. Onpa jopa väläytelty taloudellisiin tai muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. Voidaan aidosti kysyä, mikä on seurakuntien oikeus opettaa perinteistä kristillistä seksuaalietiikkaa?

Avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi olisi radikaali periaatteellinen muutos paitsi kristilliseen avioliittokäsitykseen myös ikiaikaiseen, maailmanlaajuiseen instituutioon. Samalla se avaisi avioliiton myös muiden muutosvaatimusten kohteeksi. Yksilön oikeuksiin vedoten voitaisiin vaatia vaikkapa moniavioisuuden hyväksymistä.  

Moni muukin kristillisyyteen liittyvä asia tai arvo on kritiikin ja muutosvaatimusten kohteena. Oman uskonnon opetus halutaan muuttaa neutraaliksi uskontotiedoksi, jossa kristinuskon erityisasema suomalaisessa yhteiskunnassa ja historiamme vaiheissa uhkaa jäädä marginaaliin. Kristillisten lähetysjärjestöjen ja koulujen asema, uskonnonvapauden ja kristillisten perinteiden säilyttäminen ovat kaikki asioita, jotka tarvitsevat puolustajansa. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu pitkälti kristillisten arvojen varaan. Niitä tarvitaan edelleen rakentamaan yhteiskuntaa ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyyden sijaan kestävälle perustalle. Tulevat vaalit ovat arvovaalit, joissa jokainen meistä voi vaikuttaa yhteiskunnallisten päätösten suuntaan.

Marika Visakorpi
Jyväskylä 

USKONTOA ON OPETETTAVA   

Keskisuomalainen 2.9.09

Tällä palstalla on kesän aikana ollut useita hyviä kirjoituksia uskonnonopetuksen merkityksestä. Haluan tuoda yhden näkökulman lisää. On ilman muuta tärkeää nykymaailman ymmärtämiseksi, että kouluissa opetetaan eri uskonnoista – kuten nytkin tapahtuu. Tämän ei kuitenkaan tule johtaa kristinuskon opetuksen vähenemiseen.

Varsinaisen kirkkohistorian ja hengellisten kysymysten lisäksi kristinuskon vaikutus koko Euroopan kehitykseen on ollut sangen laaja. Se on nähtävissä esim. kokeellisen luonnontieteen, diakonian, sosiaalityön ja terveydenhoidon synnyssä, ihmisarvon, oppimisen ja työn arvostamisessa (ns. protestanttinen etiikka) sekä lukutaidon ja muunkin sivistyksen leviämisessä. Kirkot ja herätysliikkeet ovat tehneet ja edelleen tekevät merkittävää kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa. Käsitys jokaisen ihmisen arvosta, vapaudesta ja vastuusta on vaikuttanut monella lailla länsimaisen yhteiskunnan kehitykseen.

Mihin tahansa eurooppalaiseen vanhemman taiteen museoon astuessa ei voi välttyä näkemästä lukuisia Raamattu-aiheisia maalauksia. Bachia, Händeliä ja monia muita säveltäjiä inspiroi samainen kirja mestariteoksiin. Kielessämme on lukuisia suoraan Raamatusta peräisin olevia sanontoja ja miten lie koko kielen käynyt ilman piispa Agricolaa. Jo pelkän yleissivistyksen vuoksi Raamatun tunteminen edes kohtuullisesti on paikallaan.

Kirkkohistoriassa on myös vaiheita, joissa on selkeästi oltu väärässä. Uskonpuhdistusta ja herätystä on tarvittu ja tullaan varmasti edelleenkin tarvitsemaan. Tämä kuvaa toisaalta juuri sitä synnin ja erehtyvyyden todellisuutta, josta Raamattu suorin sanoin puhuu. Näihinkin asioihin tutustuminen on opiksi.  

Tässä ajassa tarvitaan kipeästi eväitä pohdiskeluun yhtä hyvin elämän tarkoituksesta ja kärsimyksen ongelmasta kuin itsetunnosta ja identiteetistä. KD-naiset onkin esittänyt, että etiikan ja moraalin opetuksen tuntimääriä tulisi lisätä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa. Kristinuskon ajatukset esim. lähimmäisen kunnioittamisesta, rehellisyydestä, rakkaudesta, ylpeydestä ja itsekkyydestä ovat vuosisatojen ajan rohkaisseet ihmisiä pohtimaan elämäänsä. Jonkinlainen maailmankatsomuksellinen pohja on välttämätön lähtökohta aidolle pohdiskelulle ja erilaisten näkemysten kohtaamiselle. Elämänsä valinnat jokainen tekee lopulta itse.

Kristinuskon vaikutusten ymmärtäminen on tärkeä osa omien juuriemme ja arvojemme tunnistamisessa eikä sen tarjoamia näkökulmia ole syytä vähätellä tänäkään päivänä.

Marika Visakorpi
KD-naiset, puheenjohtaja
Jyväskylä