Blogi

Miksi konserttisalin asemakaava?

Tiistai 28.8.2012 klo 21.04

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen konserttisalin asemakaavan Paviljongin yhteyteen. Itse kannatin esitystä, mutta merkittävä osa valtuutetuista vastusti kaavan hyväksymistä taloustilanteeseen vedoten. Käytetyistä vastustuspuheenvuoroista saattoi saada sellaisen käsityksen, että tällä päätöksellä kaupunki alkaa pikapikaa rakentamaan kallista korkeakulttuurin kehtoa samalla kun raha ei tahdo riittää peruspalveluihinkaan. Näin asia ei ole.

Mistä sitten on kyse? Asiassa on mielestäni kaksi oleellista kysymystä: ensinnäkin se, haluammeko/tarvitsemmeko tänne koskaan konserttisalia ja toiseksi, milloin sellaista voisi olla mahdollista rakentaa, jos vastaus edelliseen on kyllä?

Suomen kaupunkeja tarkasteltaessa voidan todeta, että Jyväskylä erottuu erityisesti klassisen musiikin esittämiseen soveltuvan konserttisalin puutteella joukosta. Sali löytyy niin Lahdesta, Kuopiosta, Mikkelistä kuin useimmista muistakin kaupungeista. Kaupunginorkesterimme työskentelytilat eivät tällä hetkellä ole kehuttavat, mutta orkesteri kerää jatkuvasti teatterisalin täydeltä kuulijoita. Monipuolinen ja toimiva konserttisali olisi tarpeen ja myös vetovoimatekijä kaupungissamme. Vastaukseni ensimmäiseen kysymykseen on siten kyllä.

Milloin tämä sitten voisi tapahtua? Nyt tehdyllä päätöksellä ei lähdetä rakentamaan yhtään mitään. Rakentamispäätös tehdään erikseen, kun taloustilanne sen joskus toivottavasti sallii. Se "joskus" ei ole ainakaan tulevalla valtuustokaudella, jonka investointiraami tulee olemaan erittäin tiukka. On kuitenkin vähintäänkin kohtuullista ja järkevää päättää vuosikymmenten vatkaus salin paikasta. Jatkuviin paikkojen vaihtumisiin ja uusiin suunnitelmiin - ilman kaavaa - on tuhlattu aivan liikaa rahaa. Nyt sen sijaan, kun kaava on lyöty kiinni, voi salille lähteä keräämään sen ehdottomasti tarvitsemaa yksityistä rahaa. Tämän avulla salin rakentaminen on toivottavasti joskus tulevaisuudessa mahdollista. Valtuusto päättää kunakin vuonna erikseen, kuinka paljon suunnittelurahaa hankkeeseen on syytä laittaa. Taloustilanne huomioon ottaen, ei varmastikaan paljon. Kuitenkin myös tähän on mahdollista nyt saada paremmin tuota yksityistä rahaa. Oleellista kuitenkin on, että kaavaratkaisulla ei ole tehty investointiratkaisua, mutta päätetty vihdoin ja viimein paikasta.