Hei, Marika Visakorpi!

Kiitos, että kannatit kaupunginhallituksen äänestyksessä Lyseo-ratkaisun siirtämistä valtuustoon! Jaan mielipiteesi siitä, että tämä asia kuuluu monesta eri syystä nimenomaan valtuuston päätettäväksi.

Haluaisin kuitenkin kasvatustieteelliseen tutkimusaineistoon tarkoin perehtyneenä psykologina kysyä Sinulta lisätietoa seuraavasta Uutiset-palstallasi julkaistusta tekstinpätkästä:

"Rakennusten lisäksi asiassa on toki oleellista koko lukiokoulutuksen tulevaisuus. Nyt tehdyllä ratkaisulla siirrytään keskustan alueella kahden 1200 oppilaan lukion malliin, jotka tosin on jaettu kumpikin kahdeksi pienemmäksi yksiköksi. Toisten asiantuntijoiden mukaan tämä on kehittämisen ja oppilaiden mahdollisuuksien kannalta hyvä ratkaisu."

Ketä ovat nämä "toiset asiantuntijat"? Mielestäni laajan kansainvälisenkin tutkimusaineiston perusteella kielteiset tutkimustulokset dominoivat aivan ylivoimaisesti, kun tarkastellaan suurten koulujen vaikutuksia niin oppimistuloksiin kuin hyvinvointiin: viihtyvyyteen, yhteisöllisyyyteen, luottamukseen tai henkilökunnan työhön sitoutumiseen.

Lisäksi: tämä KKY:n lupailema yksikköajattelukin on valitettavasti jo jäämässä unholaan, taloudellisten realiteettien varjoon. Erillisiin yksikköihin perustuvasta mallista lukiokoulutuksen tulosaluejohtaja Antti Rastelakaan ei enää maininnut mitään esim. edellisessä opettajainkokouksessamme, jossa hän vieraili. Selkeästi erilliset yksiköt kun edellyttäisivät eri rakennuksia; jos ollaan vain saman kompleksin eri siivissä, yksikköjaolle ei ilmeisesti KKY:n johtoportaan mielestä enää ole perusteita.

On osoitettavissa matemaattisella mallinnuksella, ettei toistatuhatta oppilasta käsittävä yksikkö tuo enää esim. sellaisia kurssivalinnaisuus-etuja, jotka eroaisivat merkittävästi 600-700 oppilaan yksikön tarjoamista mahdollisuuksista; päivastoin, jättiläisyksikkö ohjaa sellaiseen "piiloluokallisuuteen", jonka puitteissa yksilöllisten opinpolkujen toteuttaminen ja jousto käy entistä vaikeammaksi. Siinä menetetään monessa ne edut, joiden vuoksi luokaton lukio aikoinaan löi itsensä läpi.

Vakuutella voidaan kaikenlaista, mutta mikäli nämä muut "asiantuntijanäkemykset" perustuvat esim. Matti-Vesa Volasen 70-luvulta asti valmistellun marxilaissävyisen väitöskirjan kannanottoihin, joiden mukaan lukio kuulemma on "viimeinen jäänne orjayhteiskunnasta", kuten väitöskirjan lukenut tuttavani järkyttyneenä kommentoi, ollaan todella heikoilla jäillä.

Viimeiseksi: miksi puhutaan vain Lyseon kohtalosta, kun erilliset yksiköt olisivat myös sekä Sepän lukion väen että aikuislukion etu - puhutaan jo lähes 2000 ihmisestä - ja kun jo nyt suojeltu Lyseotalo on saamassa vielä järeämmät suojelumääräykset, joiden seurauksena talon myynti yksityiselle tuskin tulee onnistumaan, sillä käyttötarkoituksen keksiminen tulisi tuottamaan valtavia ongelmia. Viime kädessä taloudellisesti järkevin ratkaisu voi sittenkin olla lukiokäyttöön kunnostus.

Kaupungilla on toki rahat loppu, mutta ennustan jo lähitulevaisuuteen suuria ongelmia paitsi nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen romahtavan tason saralla - yksilöllisiä oppimistarpeita tulee olemaan käytännössä todella vaikeaa huomioida jättiläislukiossa - myös sen suhteen, että Harjun lähtökohtaisesti heikkokuntoiset rakennukset tulevat osoittautumaan 10 vuoden sisällä käsiin räjähtäväksi taloudelliseksi sekä terveyspommiksi, jonka seurausten korvaaminen tullee olemaan todella hankalaa. Rastelan Harjulla lausumat sanat (vastaus altistuneelle kollegalleni): "Voi olla, etteivät kaikki pysty tulevaisuudessa työskentelemään NÄISSÄ tiloissa." Eikö jo tuo kommentti kerro jotain siitä, että kaikki ei ole OK?

Parhain mutta erittäin huolestunein terveisin,
Emmi Ignatius

Emmin huoleen on syytä. Ilman koulukäyttöä Lyseotalosta tulee kaupungille todellinen kuluerä, kun grynderit ja yrittäjät eivät kerta kaikkiaan kiinnostu neljä metriä korkeista luokista, kuusi metriä korkeista saleista ja kohta kalusteineen suojelluista tiloista.

Myöskään tulevaisuus jättilukioissa ei vaikuta kenenkään kannalta hyvältä, ei varsinkaan koulutuskuntayhtymän lupaamissa tiloissa. Järvenpään suurlukiolle sentään rakennettiin uudenlaista lukiotoimintaa varten omat uudenlaiset tilansakin, täällä Jyväskylässä sen sijaan heitetään lukiolaiset sinne, mistä tilaa löytyy. Sinne mikä ei ammattiopistolaisille kelvannut.

Pedagogisia ideoita ei ole Jyväskylän lukiouudistuksessa ollut. Raha on ratkaissut, kuten Kimmo Suomikin myönsi. Jonkinlaisen kymmenkohtaisen pedagogisen ohjelman koulutuskuntayhtymän lukioliikelaitoksen johtokunta kyllä laati kaupungin sivistyslautakunnan pakottamana, mutta olen arvioinut ohjelman Keskisuomalaisessa riittämättämöksi. Useat kohdat eivät sivua pedagogiaa lainkaan.

Koulutuskuntayhtymän johdon ja luottamuselinten pedagoginen asiantuntevuus on todella tainnut olla Matti Vesa Volasen varassa, niin kuin Emmikin arveli. Hänen väitöskirjansa marxilainen tutkimusote on sinänsä akateemisessa maailmassa virkistävä tuulahdus nyt marxilaisuuden pitkälti unohduttua, mutta jyväskyläläistä koulutussuunnittelua en kuitenkaan tuon tutkimuksen varaan pohjaisi. Volanen todella argumentoi sen puolesta, että lukiokoulutus olisi jäänne orjayhteiskunnasta. Linkin takana Volasen oma kirjoitus väikkäristään (kolmannessa persoonassa): http://mattivesavolanen.blogspot.fi/2012/05/peruskoulun-jalkeen-kolmivuotinen.html

Vallitseva taloudellinen tilanne ei ole hyvä, mutta sitä suuremmalla syyllä kaupungilla ei ole varaa lyhytnäköisiin päätöksiin. Tyhjilleen tai soveltumattomaan käyttöön jäävä Lyseotalo tuo kuluja, ei säästöjä. Jättilukiot puolestaan lisäävät terveyspalveluiden kuormitusta ja tähänhän on koulutuskuntayhtymän johto vastannut seuraavasti: se on kaupungin ongelma, ei koulutuskuntayhtymän.

Kaikkien kaupunkilaisten ja talouden kannalta parasta olisi investoida Lyseotaloon ja uudisrakennukseen kouluna ja lisätä kiinteistöön koulun oheen tuottavia toimintoja ja kaupunkilaisten tarvitsemia palveluita. Kun Lyseon IB-opiskelijat joka tapauksessa osana opintojaan suorittavat erilaisia yleishyödyllisiä tehtäviä, eikö heitä voisi hyödyntää esimerkiksi kaupungin sosiaalipalveluissa keskellä kaupunkia ja samalla kehittää yhteistyötä ammattiopiston kanssa?

Hei Emmi ja Jani,
Kiitos kommenteistanne! Olette olleet asian ympärillä aktiivisia muutenkin, mikä on oikein arvostettavaa!
Mitä tulee pedagogisen asiantuntemuksen lähteeseen, niin viittaan siinä kylläkin koulutuskuntayhtymän johdon omiin kommentteihin. En ole laisinkaan innostunut suurlukiosta, vaikka niiden pedagogistakin autuutta on em. tahojen toimesta vakuuteltu. Se peli kuitenkin menetettiin oikeastaan pitkälti jo aiemmin, kun KKY:n puitteissa päädyttiin äänestysratkaisulla näihin suurmalleihin. Lyseostakin tulisi osa Harjulla sijaitsevaa lukiota, mikäli se säilyisi koulukäytössä, eli ei aivan aidosti oma lukionsa.

Ymmärrän hyvin huolenne sen suhteen, minkälaisia kuluja lyseosta joka tapauksessa kaupungille aiheutuu ja olen sitä itsekin useaan otteeseen tiedustellut. Kukaan ei sitä kuitenkaan varmaksi tiedä. Kun menopuolella olisi toisessa vaihtoehdossa joka tapauksessa noin 30 miljoonaa ja kun nyt kuitenkin otetaan huomioon tontin muusta kehittämisestä saatavat suuremmat tulot, en pidä todennäköisenä, että lyseosta luopuminen tulisi kalliimmaksi kuin sen säilyttäminen. Luopuminen on erittäin valitettavaa, mutta talouttakin on pakko ajatella ja hennon toivoni laitan siihen, että tällä kertaa KKY:n lupaukset toimivista lukioista toteutuisivat.