Blogi

Tiivistetyt teesit miehen ja naisen välisen avioliiton puolesta

Tiistai 25.11.2014 klo 8.24


Avioliiton tulevaisuus on eduskunnan punnittavana tällä viikolla. Tässä tiivistettynä keskeisiä nykyisen avioliiton säilyttämisen perusteita ja kommentteja esitettyihin väitteisiin. 

Ks. myös aiempi blogini: Onko avioliittolain muuttamiseen aihetta (tammikuu 2014)

1.    Nykyinen avioliittolaki ei ole ihmisoikeuksien vastainen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänä kesänä vahvistanut suuressa jaostossa aiemmin 15.11.12 annetun Suomea koskevan ratkaisun, jossa todettiin, että ”EIS 12 artikla suojasi perinteistä avioliittoa miehen ja naisen välillä” ja että ”EIS 12 artikla ei perustanut sopimusvaltioille velvollisuutta myöntää samaa sukupuolta oleville oikeutta päästä avioon.” Sellaista velvollisuutta ei päätöksen mukaan voitu perustaa myöskään EIS 8 eikä 14 artiklaan. Mikään ihmisoikeussopimus ei velvoita lain muuttamiseen. 

2.    Rekisteröity parisuhde takaa jo lähes samat oikeudet

EIT totesi em. ratkaisussaan rekisteröidyn parisuhteen olevan riittävän ja turvaavan myös lapsen oikeudet. Juridisissa oikeuksissa eroina ovat ainoastaan yhteisen nimen saamistapa ja ulkoinen adoptio. Nimensaamiseen liittyvä muutos on helposti tehtävissä lakiin rekisteröidystä parisuhteesta. Adoptiota lukuunottamatta erot ovat siis hyvin vähäisiä. 

3.    Lapsen oikeutta isään ja äitiin ei tule heikentää

Adoptio on ennen muuta lapsen, ei aikuisen oikeus. Jo menetyksiä kärsineelle lapselle tulee turvata oikeus isään ja äitiin. Paraskaan isä ei voi korvata äitiä ja toisinpäin, koska olemme erilaisia. Se, ettei kaikilla lapsilla ole eron, kuoleman tms. vuoksi yhteyttä kumpaankin vanhempaansa tai vanhemmuudessa on puutteita, ei ole peruste sille, että lainsäädännöllä lapselta viedään oikeus isyyteen tai äitiyteen. Lainsäädännössä ei voida myöskään lähteä siitä odotuksesta, että jommankumman sukupuolen vaikutus korvautuu jollain ulkopuolisella henkilöllä.

Avioliitto on tarkoitettu keskeiseltä osaltaan myös sitomaan lapsen biologiset vanhemmat yhteen, jotta lapsella olisi vakaa kasvuympäristö, naisen ja miehen malli sekä kuva sukupuolten välisestä vuorovaikutuksesta. Tähän avioliittolain muutos toisi ison periaatteellisen muutoksen. Tästä lisää Tapio Puolimatkan kirjoituksessa:

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/biologia-ja-rakkaus/1936634

Eduskunnan vastuu on erityisen suuri juuri lapsen aseman kannalta. 

4.    Tasa-arvo

Lainmuutosta on voimakkaasti ajettu sillä perusteella, että kaikilla tulee olla oikeus päästä avioliittoon. Perustuslain 6 §:n mukaan ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Perustuslakivaliokunta katsoi parisuhdelakia koskevassa mietinnössään PeVL 15/2001, etteivät avioliittolain ja parisuhdelain erot ole perustuslain vastaisia. Erot ovat entisestään kaventuneet tuon mietinnön jälkeen (perheen sisäinen adoptio on hyväksytty). 

Vain yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliitto eroaa kaikista muista mahdollisista suhteista edellä kuvatuin tavoin yhteisen lapsen saamisen mahdollisuudella ja avioliitto on siksi hyväksyttävää rajata vain siihen. Toisaalta esitetty lainmuutos jättäisi avioliiton ulkopuolelle useita ryhmiä kuten ne, jotka haluavat naimisiin useamman henkilön kesken ja olisi siten esitetyllä tasa-arvologiikalla epätasa-arvoinen. Jos muutoksia tehdään avioliittolakiin, voivat myös muut avioliittoa haluavat ryhmät esittää perustellusti kysymyksen, miksi raja vedetään juuri tähän kohtaan.

5.    Miten käy muiden henkilöiden perusoikeuksien?

Mikäli lakia nyt muutetaan, muuttuu yhteiskunnan virallinen avioliittokäsite sisällöltään. Vaikka tämä ei velvoita uskonnollisia yhdyskuntia muuttamaan avioliittokäsitettään, aiheuttaa se muista maista saatujen kokemusten perusteella suurella todennäköisyydellä sen, että perinteisen ja vuosisatoja eläneen avioliittokäsitteen edustaminen ei ole enää suotavaa. Kaikkien tulisi edustaa uutta avioliittonäkemystä. Esim. USA:ssa perinteistä avioliittonäkemystä edustavia on irtisanottu työpaikoiltaan ja heteropariskunnilta on kielletty adoptio tai sijaisperheenä toimiminen perinteisten näkemystensä vuoksi. Britanniassa perinteistä avioliittoa julkisesti kannattanutta ja vuosikausia Punaisessa Ristissä vapaaehtoisena toiminutta miestä ei kelpuutettu enää vapaaehtoiseksi vakaumuksensa vuoksi. Avioliittolain muuttaminen voi hyvinkin vaikuttaa useiden muiden henkilöiden mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapauteen ja loukata niitä. Lisäksi on mahdollista, että adoptiot ulkomailta vaikeutuvat myös heteropareille, koska kaikkialla ei esitetynlaista avioliittonäkemystä jaeta. Näiltä ongelmilta voidaan pitkälti välttyä, mikäli avioliitto ja rekisteröity parisuhde pidetään erillään. Haluttaessa voitaisiin ottaa käyttöön vaikka termi parisuhdeliitto.

Avioliitto tulisi säilyttää nykyisellään ja muista suhteista säätää tarpeen mukaan erikseen.

 


Kommentit

25.11.2014 10.13  Kristian Kalmanlehto

Massachusettsin tapaus osoittaa tuon oikeaksi.
Siis ei avioliittolain muutokselle.

25.11.2014 11.05  Timo Koho

Melko outoa kun katsoo millainen todellisuus on. Maailmassa arvioidaan olevan 153.000.000 täysorpoa lasta ja teini-ikäistä. Minusta heillä olisi kyllä oikeus edes yhteen vanhempaan, äitiin tai isään. Vielä parempi: kahteen aikuiseen vanhempaan jotka ovat sitoutuneet elinikäiseen parisuhteeseen juridisesti ja yhteisönsä edessä, omasta lapsestaan vastuun ottaen. Kuka on se yksikään orpo noista 153 miljoonasta sekä äidin että isän jo menettäneestä lapsesta, jolta Suomen ajantasalle korjattu avioliittolaki riistäisi äidin tai isän uudestaan?

25.11.2014 11.36  Arja Katajisto

Timo Koho: Noin yhden prosentin edustus väestöstä ei tule korjaamaan maailman orpojen tilannetta. Turha kuvitella. Marika Visakorven kirjoitus on erittäin hyvin perusteltu avioliittolain pysymiseksi muuttumattomana. Erityisesti hirvittää jälkiseuraukset, joita on jo maailmalla koettu!

25.11.2014 12.14  Marttiina Kainulainen

Hyvä Timo Koho, nuo 153 miljoonaa lasta eivät ole adoptoitavissa Suomeen, koska Suomella ei ole kv-adoptiosuhteita kuin ihan muutamaan maahan. Se "yksikään orpo", joka jää ilman suomalaisia (hetero)vanhempia, jos spn-avioliittolaki tulee voimaan, asuu todennäköisesti Venäjällä. Toki muissakin Suomen adoptiokumppanimaissa on hyvin paljon tiukemmat kriteerit adoptiovanhemmille, kuin Suomessa, joten en yllättyisi, jos se "yksikään orpo" löytyisi jostain muustakin maasta. Esimerkiksi sellaisesta, jossa kriteerinä on vanhempien aktiivinen osallistuminen kristillisen seurakunnan toimintaan.

25.11.2014 12.18  Timo Koho

Arja Katajisto: Yksi prosentti suomalaisista on 54.740. Tilastojen mukaan koko maailmassa adoptoidaan vuosittain alle 25.000 lasta. Kun adoptioon kuitenkin pääsee vain n. 0,016% orvoista vuosittain niin eivät suomalaiset koko maailaman adoptio-ongelmaa ratkaisisi. Mutta kuten nähdään niin kyllähän tuokin sateenkaariporukkamme jo yksin kaksinkertaistaisi koko maailmassa adoptoitujen lasten lukumäärän.
Minusta sitäpaitsi yksikin elämälle pelastettu orpo lapsi riittäisi. Orvot eivät ole tilastonumeroita vaan eläviä ihmisiä, kuten vähemmistömmekin edustajat.

http://edition.cnn.com/2013/09/16/world/international-adoption-main-story-decline/

25.11.2014 12.29  Marttiina Kainulainen

Timo Koho, ymmärsitköhän nyt väärin, kun yritin kirjoittaa, että sateenkaariporukka nimenomaan vähentäisi Suomeen adoptoitujen määrää, ei todellakaan lisäisi sitä? Avioliittolain muutos siis vähentäisi maita, joihin Suomella on kv-adoptiosuhteet.

25.11.2014 12.45  Timo Koho

Marttiina Kainulainen: tasa-arvoa ja lainsäädäntöä maaimanlaajuisesti tietysti tulee edistää eikä jarruttaa. Maailman toreilla myytäisi edelleen orjia elleivät mm Britannian kveekarit olisi olleet eturintamassa vastustamassa orjuutta. Orjia myivät viimeiseen saakka juuri muslimimaat. Niissähän seksuaalivähemmistöjä nykyisin uhkaa jopa kuolemanrangaistus... Muutos alkaa aina jostain.

25.11.2014 12.59  Arja Katajisto

Timo Koho: Siihen, ettei homoja/lesboja kohdella huonosti, ei tarvita AVIOLIITTOlain muutosta.

25.11.2014 13.01  Arja Katajisto

Timo Koho: Siihen, ettei homoja/lesboja kohdella huonosti, ei tarvita AVIOLIITTOlain muutosta!

25.11.2014 13.43  Timo Koho

Ei mikään laki koskaan takaa sitä ettei ketään kohdella huonosti. Ihmiset toimivat monasti laista piittaamatta. Mutta tasa-arvo lain edessä on ihan kokonaan toinen juttu. Laki joka ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti on huonoa kohtelua sinänsä. Enpä jatka tätä keskustelua tässä enää. Olen umpihetero eikä homojen/lesbojen ajatteleminen herätä housuissani mitään piilo-bi-reaktioita asian pidemmaksi pontimeksi. Tartuinpahan vain mielestäni ilmiselvään epäloogisuuteen...

26.11.2014 11.09  Pirjo Kettunen

Kiitos hyvästä, selkeästä ja hyvin perustelusta kommentistasi esim adoptio-oikeus on ennen muuta lapsen oikeus ei aikuisen oikeus.

26.11.2014 11.35  Timo Koho

Pirjo Kettunen: Kiitos

26.11.2014 15.59  Niko Laamanen

1. Joitakin vuosia sitten ihonväriltään tummempien sortamista ei myöskään pidetty ihmisoikeuksien vastaisena.

2. Ihmisten eriarvoistaminen on jo lähtökohtaisesti väärin. Miksi kenenkään pitäisi tyytyä ?melkein? yhtä hyvään? Olisiko naisten äänioikeudesta aikanaan päätettäessä naisille riittänyt 2/3 ääni?

3. Tämähän tarkoittaa sinkkuäitien ja -isien adoptio- ja keinohedelmöitysoikeuksien välitöntä lakkauttamista.

4. Samalla tavalla kuin kaikki muutkin ?teesit? tässä listassa tämä "argumentti" pohjautuu lausuntoon ?ei ole perustuslain vastainen". Noh. Kun meillä kerran laki on niin mitä sitä suotta muuttamaan. Maailmahan on jo valmis. Vai olisiko kuitenkin niin että lain säätäjät ja päättäjät on valittu virkoihinsa (ainakin näennäisesti) juuri kehittämään ja parantamaan ihmisten oloja? Eiköhän samantien palauteta vuoden 1919 alkuperäinen perustuslaki voimaan. Silloin varmaankin tiesivät paremmin.

5. Näiden väitteiden tueksi olisi mukava saada hieman lähteitä, sillä kuulostaa melko uskomattomalta että heteroväestön oikeudet jotenkin heikkenisivät homojen oikeuksia lisäämällä. Eihän kyseessä kuitenkaan ole rajallinen ?oikeuksien pooli, josta jaetaan vain harvoille ja valituille. Ylilyöntejä yksittäistapauksissa on varmasti ollut pitkin maailmaa, mutta niiden yksittäisten raflaavuuksien valjastaminen ?teesilistan?loppukaneetiksi kalskahtaa kieltämättä jo melko säälittävältä.

Nää ?teesit? kaatuu aina ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa, perustuen lähinnä ?homostelu on ällöä?-retoriikkaan. Eikä siinä mitään, kyllä homoja saa inhota; eihän heidänkään tarvitse kenestäkään pitää. Pitäisi kuitenkin muistaa ettei henkilökohtaisten mieltymysten ja inhotusten perusteella oikein voida päättää mittavan kansanryhmän elämästä, noin niinkun ?mututuntumalta?.

Mulla on kelpo lääke inhotukseen: Jos et tykkää homostelusta, älä harrasta sitä! Problem solved.

Toiset ihmiset vaan näemmä haluaa jäädä historiaan edistyksen viimeisinä tulppina. Rakkaus ja inhimillisyys voittaa pitkässä juoksussa aina.

Etkö sinäkin soisi niiden voittavan?

20 vuoden kuluttua kukaan tuskin kehtaa myöntää joskus vastustaneensa tasa-arvoista avioliittolakia. Vähän kuin neekeri-sanan käyttö nykyään.

27.11.2014 14.35  Kata

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lainmuutos-ei-murentaisi-avioliiton-arvoa-sanoo-arkkipiispa/682387/

27.11.2014 14.51  Timo Koho

Sopii miettiä mitkä asiat tässä äänestyksessä ovat vastakkain: Laki ja Rakkaus.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini