Olen valinnut yhdeksi vaaliteemakseni työllisyyden parantamisen ja toisaalta Suomen talouden tasapainottamisen. Joku sanoo, että näitähän on helppo hokea ja yksi jos toinen hokeekin. Se on varmasti totta. Yhtä totta on kuitenkin sekin, että talouden ja työllisyyden kysymyksiä ei tuleva eduskunta kerta kaikkiaan voi ohittaa.

Kysehän on sinänsä varsin yksinkertaisesta periaatteesta: kuluttaa ei voi loputtomasti enemmän kuin tienaa. Ei myöskään valtio. Yksinkertaisia periaatteita ei vaan ole aina niin helppoa laittaa käytäntöön. Suomen valtion velka huitelee 100 miljardin tienoilla ja menot ovat vuosittain suuremmat kuin tulot. Menoja on leikattava ja/tai tuloja saatava lisää. Keskeinen keino sekä vähentää menoja että kasvattaa tuloja, on saada lisää työpaikkoja. Asia koskee kiperästi myös Keski-Suomea, jossa oli vuoden lopussa 23.000 työtöntä.

En ole yrittäjä enkä ole koskaan ollutkaan, vaan leipä tulee julkiselta sektorilta.  Kumpaakin tarvitaan, mutta tiedän, ettei julkinen sektori missään tapauksessa ole se, joka tulisi työllisyyspulmiamme ratkaisemaan. Pikemmikin se tulee kapenemaan juurikin talouden tiukkuuden vuoksi.

Katseet kääntyvät siis yksityisen sektorin puoleen. Kristillisdemokraateilla on vaaleissa yhtenä keskeisenä tavoitteena yrittäjyyden tukeminen. Yrittämistä ja työllistämistä helpottamalla voimme saada uusia työpaikkoja, jolloin myös satsaukset niihin kannattavat. Tässä muutamia poimintoja ohjelmastamme:

1) Yrittäjän sosiaaliturvaa parannetaan

esim. Työttömyysturvan hakuun liittyvää byrokratiaa helpotetaan siten, että myyntivoittolaskelma vaaditaan vain tietyissä tilanteissa ja että yritystoiminnan keskeyttämiseen riittää yksi ilmoitus, josta annetaan virallinen lausunto.

2) Lisähenkilön palkkaamisen kynnystä alennetaan

• Yksinyrittäjän aseman parantamiseksi lisähenkilön palkkaamista helpotetaan ottamalla käyttöön yksinyrittäjän määräaikainen maksualennus työnantajamaksuissa esimerkiksi 1-2 vuodeksi.

• Koeaikaa voitaisiin pidentää varsinkin kaikkein pienimpien yritysten osalta.

3. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan

• Yrittäjyyskasvatuksessa ja -opetuksessa tapahtuneen myönteisen kehityksen jatkuminen varmistetaan vahvistamalla opetussisältöjä kaikilla koulutusasteilla oppilaiden ikätason mukaisesti, lisäämällä opintoohjausta sekä tehostamalla oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

4. Hankintoihin kiinnitetään huomiota

• Valtio ja kunnat huolehtivat siitä, että julkisten hankintojen kilpailutuksiin on saatavilla neuvontaa ja että kilpailutuksissa huomioidaan paikallisten pk-yritysten mahdollisuus pärjätä.

5. Innovaatioita tuetaan ja luodaan menestystarinoita

• Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä sekä kotimaisia kasvuyrityksiä.

• Pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan ja kansainvälistymisen rahoittamiseen selkeytetään olemassa olevia instrumentteja ja tarvittaessa luodaan uusia.

6. Parannetaan yrittäjien verotuksellista asema

• Yrityksen omistajana olevalle luonnolliselle henkilölle annetaan oikeus henkilökohtaisessa tuloverotuksessa vähentää ne yrityksen tappiot, jotka ovat syntyneet kyseisen henkilön perustaman ja käynnistämän yrityksen ensimmäisten vuosien aikana ja jotka jäävät vähentämättä yrityksen tuloverotuksessa toiminnan lopettamisen vuoksi.

7. Puretaan ylisäätely

• Turhaa sääntelyä on saatava vähemmäksi. Viranomaisten yhteistyötä tulee parantaa siten, että asiakaspalvelu saadaan yhdelle luukulle ja ohjeiden tulkinta on yhtenäistä koko maassa. Lupaviranomaisten työtä tulee kehittää, jotta lupapäätökset valmistuvat riittävän lyhyiden enimmäiskäsittelyaikojen puitteissa. Lupaprosessien käsittelyaikojen lyhentäminen vaatii lisää resursseja ja ohjausta.

• Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjä nopeutetaan käsittelyvaiheita yhteen sovittamalla ja takaamalla oikeinkohdennetut resurssit käsittelyyn.

Kyllä - yrittäjyyttä voidaan siis edistää monin keinoin. Nämä ja lukuisia muita tavoitteita löytyy KD:n yrittäjyysohjelmasta. Katso ihmeessä lähemmin: http://www.kd.fi/files/2015/02/yrittajaohjelma_kdryhma2015.pdf