Blogi

Rohkeutta vaikeisiin päätöksiin

Tiistai 31.3.2015 klo 21.01

Kirjoitus on julkaistu ensin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 31.3.15

Suomen talous on vakavassa tilanteessa. Valtio velkaantuu noin 10 000 eurolla joka minuutti ja velan määrä on nyt jo yli 96 miljardia. Tämä meno ei voi jatkua.

Eduskuntakausi päättyi sekavissa merkeissä. Monet isot ja tärkeät uudistukset tulivat liian keskeneräisinä päätettäviksi ja kaatuivat yksi toisensa perään. Puutetta oli niin johtajuudesta, juridisesta osaamisesta kuin yhteisestä näkemyksestä.

Ainoat ministeriöt, joissa lopulta saatiin isompia rakenteellisia uudistuksia aikaan olivat puolustus- ja sisäministeriö. Pienten puolueiden ministereillä oli siis eniten rohkeutta viedä vaikeitakin asioita maaliin asti.

Seuraavan eduskunnan edessä on entistä suuremmat haasteet. Tärkeää on, että heti kauden alussa tehtäisiin periaatteelliset linjaukset isoista asioista kuten sopeuttamisen määrästä ja keinoista, erityisesti sotesta ja muista rakenteellisista uudistuksista sekä ryhdyttäisiin konkreettisiin toimiin työllisyyden parantamiseksi yrittäjyyden esteitä purkamalla ja kilpailukykyä edistämällä.

Kun taloutta tasapainotetaan, pidän tärkeänä kahta periaatetta: kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ei tulisi vaikeuttaa, vaan mieluummin päinvastoin ja kaikkien päätösten vaikutukset tulisi arvioida ennakolta.

Säästöjä on luvassa ja palveluistakin voidaan joutua tinkimään. Säästöjä ei kuitenkaan pidä tehdä siten, että hintalappu siirtyy toiseen paikkaan. Talouden tasapainottaminen on myös pienituloisen kansanosan etu; jos talouspohja pettää, romahtavat julkiset palvelut.

Keinoja etsittäessä on kaikesta uskallettava puhua: Miten konkreettisesti saisimme huimia päihteiden aiheuttamia kustannuksia vähennettyä? Riittääkö osa-aikainen päivähoito-oikeus, jos toinen vanhempi on kotona? Vuotaako verojärjestelmämme? Voidaanko valtiosihteereistä luopua tai puoluetukea pienentää? jne.

Iso kysymys on myös se, miten saisimme painopistettä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn erilaisten pahoinvointikulujen vähentämiseksi. Nyt tarvitaan vastuunkantajia ja uskallusta sekä puolustaa heikkoja että tehdä vaikeitakin päätöksiä. Palapeli ei ole helppo, mutta yhteistyöllä voimme rakentaa tätä maata.

1 kommentti .

Vastuu tekee pienestä suuren

Lauantai 28.3.2015 klo 23.19

Viime hallituskausi osoitti, ettei vastuunkanto ole koosta kiinni. Hallitus sai aikaan sopeutustoimia noin 7 miljardin edestä, mutta rakenteelliset uudistukset jäivät pitkälti kahden ministeriön: puolustus- ja sisäministeriön harteille. Kumpaakin johtavat ns. pienten puolueiden RKP:n ja KD:n puheenjohtajat. Muut rakenteelliset uudistukset, joita kyllä tarvitsemme erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla, jäivät vielä pahasti vaiheeseen.

Sisäministeriössä uudistettiin mm. poliisin hallintorakennetta ja nopeutettiin maahanmuuttoasioiden käsittelyä. Näin saatiin aikaan merkittäviä miljoonissa liikkuvia säästöjä ja voimavaroja siirrettyä hallinnosta perustyöhön. Myös hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus vietiin loppuun. Päätökset eivät olleet helppoja eikä arvostelijoita puuttunut varsinkaan opposition leirissä. Ratkaisut kuitenkin kevensivät ja tehostivat toimintaa.

Kristillisdemokraattiseen arvopohjaan kuuluu vastuunkanto eikä sitä ole vältelty kuluneellakaan kaudella. Vastuuta on kannettu enemmänkin kuin kokomme verran. Myös tulevalla eduskuntakaudella kysytään vastuunkantajia. Kysytään rohkeutta rakentaa tulevaisuutta taloutta tasapainottaen, mutta heikoimmista huolehtien. Moittiminen on helppoa, päätösten tekeminen usein vaikeaa. Kristillisdemokraateilla on näyttöjä vastuunkannosta; sinä päätät, annetaanko sille merkitystä.

Kommentoi kirjoitusta.

Sote -uudistus tehtävä huolella eikä hätiköiden

Sunnuntai 1.3.2015 klo 23.25

Sote -uudistus ajoi tunnetusti pahasti kuoppaan ja nyt on menossa korjauskierros. Juristina en tosin ollut juurikaan yllättynyt siitä, että perustuslailliset ongelmat koituivat järjestämislakiesityksen ensimmäisen version kohtaloksi. Sen sijaan enemmän hämmästyttää se, että näistä varsin ilmeisistä ongelmista huolimatta hanketta ajettiin eteenpäin.

Uudistus on kyllä sinänsä tarpeen ja varsinkin terveydenhoidon osalta. Se kangertelee aivan liian pahasti ja palveluihin pääseminen vaihtelee liikaa. Kun ihminen sairastaa, on kerrassaan kestämätöntä ettei lääkäriin useinkaan pääse kohtuullisessa ajassa ja valitettavasti sitäkin kuulee, että hoidon tasossa on toivomisen varaa. Turhan pallottelun lopettamiseksi tarvitsemme myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota.

Nyt kun sotelaki on kierroksella nro 2, olisi tärkeintä varmistaa, ettei tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Aika alkaa kulua nykyiseltä eduskunnalta kovin vähiin. Kun työn alla on merkittävä uudistus, ei kannattaisi parissa viikossa koittaa parsia sitä kasaan. Maakuntamalli on varmasti kokona hyvä, mutta pitäisikö siihen kytkeä myös suora rahoitus? Parempi olisi, että mietittäisiin myös rahoituskuviot kerralla kuntoon ja jos mahdollista yksikanavaisiksi. On kestämätön tie, mikäli kuntien maksut uhkaavat kohota edelleen siinä määrin, että tiedossa olisi jopa useamman prosentin veronkorotuspaineita. Olisi myös paikallaan miettiä, tulisiko samaisen maakuntahallinnon alle kerätä muutkin maakunnanlaajuiset toiminnot kuten maakuntavaltuustossa on keskusteltu.

Mieluummin siis kerralla ja huolella kuntoon kuin hätiköiden puolivalmista.

Kommentoi kirjoitusta.