Hoitoa ja hoivaa ikäihmisille

Share |

Perjantai 1.2.2019 klo 23:14


IMG_0150.jpgViime päivinä vanhusten palveluasumisessa ilmenneet epäkohdat ovat pursuneet silmille. Lista puutteista erityisesti suurten hoivapalveluyritysten useissa hoivakodeissa on karmaisevan pitkä: liian vähän hoitajia, haamuhoitajia, puutteita hygieniassa, olematonta viriketoimintaa, ohjeita lääkkeiden säilytyksestä laiminlyöty, aliravittuja vanhuksia jne. Yhdessä paikassa oli jopa ohjeistettu jättämään sängystä mahdollisesti aamuyöllä putoava vanhus odottelemaan peiteltynä lattialle. 

Myös epäkohtiin puuttuneet työntekijät ovat usein joutuneet vaikeuksiin työnantajan taholta. Nyt ilmi on tullut kertomuksia vanhuksiin kohdistuneesta kovakouraisesta kohtelusta ja liukuhihnatyöstä. Nämä eivät ole millään muotoa hyväksyttäviä asioita.   

Valvontaviranomainen eli avi oli Ylen uutisen mukaan (29.1.) havainnut korjattavaa kahdeksassa Mehiläisen, 16 Attendon ja 17 Esperi Caren hoivakodissa. Attendon ja Esperin osalta huomautettavaa löytyi yli puolesta tarkastuskohteista, Mehiläisen osalta kolmasosassa.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko tarttui sikäli ripeästi asiaan, että kutsui 1.2. kriisikokoukseen vanhuspalveluiden tuottajia. Lopputuloksena oli kuulemma 25 kohdan lista, johon palveluntuottajat lupasivat sitoutua. Listan sisältöä ei kovin paljon vielä avattu. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen luonnehti ongelmia "rikkaruohoiksi" jotka pitää kitkeä. Tämä särähtää epäkohtien moninaisuus huomioon ottaen todella pahasti korvaan. Hyvä, että kriisikokous pidettiin, mutta siinä tehtyjen lupausten varaan ei asioita voi missään tapauksessa jättää.

Vanhustenhuollon epäkohdista on puhuttu jo vuosia, mutta nyt paljastunut laiminlyöntien vyyhti kertoo että ongelmia on vielä luultuakin enemmän. Ongelmat näyttävät olevan erityisen räikeitä edellä mainituissa suurissa hoivapalveluyrityksissä, mutta ei esim. vanhusten ulkoilumahdollisuudet ja viriketoiminta ole kovin kummoisella tolalla julkisellakaan puolella ja kiirettä pitää varmasti myös siellä. 

Totta on myös se, että hyvien hoitajien saaminen alalle on entistä haastavampaa. Aliresurssointi johtaa helposti myös siihen oravanpyörään, että nekin jotka alalla ovat, saattavat harkita muita vaihtoehtoja. Ikäihmisten määrän lisääntyessä olemme tässä isojen haasteiden edessä.

Viime kesänä Kristillisdemokraatit kampanjoivat ympäri maata hankkimassa nimiä Vanhusasiavaltuutettu Suomeen kansalaisaloitteeseen. 42.000 nimeä saatiin, ei siis aivan riittävää määrää. Mielenkiintoista on, että kun KD:n kansanedustaja Sari Tanus teki asiasta sen jälkeen toimenpidealoitteen, ei sekään eduskunnalle kelvannut. Nyt kyllä useammastakin puolueesta on esitetty vanhusasiavaltuutettua. Toivottavasti uusi eduskunta sellaisen viran myös perustaa.

Ylen selvitysten mukaan (28.1.) Esperi Care Holding eli Suomen emoyhtiö ei ole maksanut lainkaan veroja Suomeen vuosina 2016 ja 2017. Sen sijaan yhtiö on maksanut huomattavia 6-14 % korkoja pääomistajansa pääomarahasto ICG:n myöntämistä lainoista. Rahoituskulut olivatkin yhtiöllä YLE:n mukaan vuonna 2017 yli 16 mijoonaa euroa. Näin ollen rahaa, joka olisi voitu käyttää edellä kuvattujen epäkohtien hoitamiseen, on mennyt merkittävä määrä rahoituskuluihin ulkomaille ja myös osinkojen maksuun. Samanaikaisesti asiakkaiden hoitomaksut ovat monissa paikoissa huomattavia.

Summa summarum: mitä sitten pitäisi tehdä?
Tässä 16 toimenpidettä, jotka ainakin olisivat tarpeen: 

1) hoitajamitoitus on saatava lakiin ja sen rikkomisesta on oltava sanktiot
2) hoitajia on palkattava lisää; KD on esittänyt 1000 hoitajan palkkaamista
3) vanhustyön arvostusta on lisättävä ja sopivien henkilöiden hakeutumista alalle edistettävä
4) omavalvonta ei toimi: siltä on vaadittava enemmän ja viranomaisten valvontaresursseja on lisättävä
5) ongelmien laajuuden vuoksi tulisi tarkistaa myös muiden laiminlyönneistä huomautuksia saaneiden toimijoiden hoivakotien hoidon laatu ja tarvittaessa myös rikostutkintaa on harkittava
6) työntekijöiden suojaa on parannettava niin, että mahdollisista epäkohdista uskalletaan ilmoittaa
7) vanhusasiavaltuutetun virka on perustettava
8) keinotekoisten konsernilainojen korkojen verovähennysoikeuden poistamista on selvitettävä
9) kuntien on harkittava entistäkin huolellisemmin sitä, ostetaanko ja millä kriteereillä hoivakotipalveluja yksityiseltä toimijalta ja millä kriteereillä ja onko joissain tapauksissa syytä irtisanoa sopimuksia
Vanhuksille on taattava KD:n esittämät neljä takuuta:
10) ruokailutakuu eli mahdollisuus syödä rauhassa ja saada tarvittaessa apua,
11) hygieniatakuu eli pesuista ja puhtaudesta huolehditaan ja tarvittava määrä hygieniatuotteita on oltava käytettävissä,
12) ulkoilutakuu eli jokaisella joka ulos voidaan viedä, on oltava siihen mahdollisuus viikottain
13) yhteisötakuu eli läheisten osallisuus on turvattava eikä hoiva-asumista tarvitsevia puolisoita tule erottaa
14) tarvitsemme kokonaisvaltaisen ja ikäihmisiä kunnioittavan strategian siitä, miten vastaamme tulevaisuudessa yhä lisääntyvään hoidon ja hoivan tarpeeseenSara_F.jpg
15) tarvitsemme asennemuutosta, jossa ikäihmisten arvostus ja inhimillinen kohtelu nostetaan sille paikalle jolle se kuuluu
16) rohkaistaan ja luodaan väyliä vapaaehtoistyöhön ikäihmisten hyväksi ja osallistutaan siihen mahdollisuuksien mukaan

Moni näistä toimenpiteistä tulee maksamaan. Aina ei kuitenkaan ole siitäkään kyse, vaan tärkeintä on asennemuutos.

Perusturvalautakunnan jäsenenä olen askaroinut paljon vanhusten asioiden parissa mm. sen turvaamiseksi, että palveluasumispaikkoja olisi riittävästi. Jyväskylässä on tehty paljon kehitystyötä vanhuspalveluissa ja moni asia on mennyt eteenpäin, mutta työtä riittää edelleen.

kuvassa: ystäväni Saran kanssa ulkoilemassa


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini