Perustuslain mukaan ”lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta”. Siinä ovat seduskunnan keskeisimmät tehtävät. Lainsäädäntöasiat tulevat eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, kansanedustajan lakialoitteen tai kansalaisaloitteen muodossa. Hallituksen esitykseen sisältyvät yleisperustelut vertailuineen ja vaikutusarviointeineen sekä yksityiskohtaiset perustelut ja varsinaiset pykälät. Pienikin lainsäädännön muutos on usein kymmenien sivujen pituinen hallituksen esitys, suuremmat huomattavan paljon enemmän. Lisäksi valiokunnat antavat omia mietintöjään.

Lainsäädännön laatu on aika ajoin saanut moitteita ja sote -uudistus kompastui kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että juridista osaamista kaivattaisiin eduskuntaan lisää. Pykälien ja niiden vaikutusten arviointi ei ole useinkaan kovin yksinkertaista. Kansanedustajan tulisi kyetä lukemaan vaativaakin lakitekstiä ja lainvalmisteluasiakirjoja sekä löytää satojen sivujen joukosta olennaiset kohdat. Tämä ei ole helppo tehtävä kenellekään. Räväköillä sutkautuksilla voidaan saada huomiota, mutta eduskunnan perustyössä niistä ei ole paljon apua. 

Eduskunnassa tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. Itse lainsäätämisen asiantuntijoita ovat lakimiehet, joille hallituksen esitykset ovat tuttua tavaraa. Toivottavasti tulevassa eduskunnassa on riittävästi myös tämän alan osaamista.

Kirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 9.4.19 yhdessä ehdokaskollega, varatuomari Arvo Kristianssonin kanssa.