Viittomakielisten huomioon ottamisessa vielä parantamisen varaa

Marikan puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteesta esteettömyysstrategian laatimisesta.

Valtuutettu Jasmine Repo on tuonut esille tärkeitä asioita aloitteessaan esteettömyysstrategian laatimisesta. Esteettömyys on kehittynyt Jyväskylässä monelta osin hyvään suuntaan ja se on huomioitu eri näkökulmista, mutta vielä on myös parannettavaa. Tässä puheenvuorossa haluan nostaa esille näkökulmia erityisesti viittomakielisten asukkaiden näkökulmasta.

Viittomakieli on yksi kieli muiden joukossa: kuitenkaan sen paremmin varhaiskasvatuksessa kuin ikääntyneiden palveluissa eivät viittomakieliset asiakkaat välttämättä saa palvelua omalla kielellään ja kommunikointi voi olla hyvinkin puutteellista. Ruotsinkielisille lapsille on tiettävästi oma varhaiskasvatusryhmä, mutta viittomakielisille lapsille ei ole eikä välttämättä edes viittomakielistä avustajaa apuna. Lapsen kieli ei kuitenkaan kehity, jollei hän pysty kommunikoimaan viittovien lasten ja aikuisten kanssa. Pelkät tukiviittomat eivät tähän riitä. Samoin kotihoidossa tai palveluasumisessa voi käydä niin, ettei asiakkaan luona käy tai palvelutalossa ole juuri lainkaan viittomakieltä osaavia hoitajia. Jokainen voi ymmärtää, että kommunikointi jää silloin hyvin heikolle ja vähäiselle tasolle. Tämä on olennainen puute myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Muista tilanteista voisi mainita vaikka kaupungin tilaisuudet, joissa voisi myös olla useammin tulkkausta viittomakielelle. Myös kriiseihin ja hätätilanteisin olisi syytä varautua viittomakielisetkin huomioon ottaen: viestinnän tulisi tapahtua kriisitilanteissa myös viittomalla ja esim. palohälytys pitäisi antaa myös valovilkuilla.

Viittomakieltä tarvitsevien asukkaiden lisäksi monella kaupunkilaisella kuulo on alentunut. Se tulisi ottaa niin ikään huomioon kaupungin toiminnassa lähtien liikkeelle jo vaikkapa valtuustoseminaareista, joissa olisi syytä käyttää mikrofoneja. Viimeksi se ei aivan onnistunut, joten muistetaan tämä jatkossa.