Valtuustoaloite monikulttuurisuusneuvoston perustamisesta Jyväskylään

Kaupunginvaltuustossa jätettiin 4.11.24 kuuden eri puolueen kaupunginvaltuutetun toimesta valtuustoaloite monikulttuurisuusneuvoston perustamisesta. Valtuustoaloitteen jättivät Marika Visakorpi-Kemppainen (kd), Leena Lyytinen (vihr), Essi Rantanen (kesk.), Paul Abbey (vas.), Jarno Kemiläinen (sdp) ja Anna Nurmi (kok). Kaikkiaan aloitteen allekirjoitti 43 valtuutettua.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupunki perustaa monikulttuurisuusneuvoston tai -neuvottelukunnan Jyväskylään seuraavan valtuustokauden alusta.

Jyväskylän asukkaista vuoden 2023 lopussa ulkomaalaistaustaisia oli 10.162 henkilöä (6,9 %) ja määrän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kotoutumisen, hyvien väestösuhteiden ja vuoropuhelun edistämiseksi, ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden parantamiseksi sekä rasismin, syrjäytymisen ja segregaation ehkäisemiseksi pidämme tarpeellisena tällaisen toimielimen perustamista kaupunkiimme. Toimielimen perustamisesta on tehty aloite myös Keski-Suomen monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE) toimesta.

Kunnalla on kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta paikallistasolla. Sitä tulee tehdä monialaisena yhteistyönä ja yhteensovittaa kehittäminen myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa.

Saman lain 48 §:n mukaan ”Kunnan on asetettava maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen suunnittelunsa ja toimeenpanonsa kehittämistä sekä hyvien väestösuhteiden edistämistä varten paikallistason monialainen yhteistyöryhmä, jos maahanmuuttajien palvelutarve kunnassa sitä edellyttää. Yhteistyöryhmään voivat osallistua kunnan lisäksi hyvinvointialue, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, muu alueen kunta, poliisi, vastaanotto- tai järjestelykeskus, muu viranomainen, järjestö, yhdistys ja yhteisö, elinkeinoelämän edustaja sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja toteuttava palveluntuottaja.

Yhteistyöryhmän on:

1) tuettava paikallistason kotoutumisen edistämisen suunnittelua, kehittämistä ja toimeenpanoa;

2) tuettava kotoutumisen edistämisen yhteensovittamista eri viranomaisten muun suunnittelun kanssa;

3) koordinoitava 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden vastaanoton toimeenpanoa;

4) edistettävä yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita paikallistasolla.

Yhteistyöryhmällä voi olla muitakin maahanmuuttoon ja kotoutumisen edistämiseen liittyviä tehtäviä.”

Monikulttuurisuusneuvosto tai vastaava on tällä hetkellä 10 kunnassa (esim. Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa, Kokkola) ja sellainen on valmisteilla mm. Kuopioon ja Kajaaniin.

Esim. Turussa monikulttuurisuusneuvoston tehtäviksi on määritelty maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja seuranta, kaupungin palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuminen, vieraskielisten kuntalaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja vieraskielisten kuntalaisten osallisuuden edistäminen kaupungin toiminnassa, suunnittelutyössä ja päätöksenteossa sekä monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen. Neuvoston tulee kuulla ja osallistaa kaupunkilaisia, yhdistyksiä ja muita sidosryhmiä omassa työskentelyssään. 

Neuvostojen/neuvottelukuntien kokoonpanot vaihtelevat. Vaasassa jäsenet koostuvat  asiantuntijaryhmän ehdottamista maahanmuuttajien edustajista sekä lautakuntien ja kaupunginhallituksen edustajista. Turussa jäsenistä puolet on eri järjestöjen edustajia ja puolet luottamushenkilöjäseniä. Vantaalla neuvottelukunnan jäsenet ovat puolueiden nimeämiä pääosin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, minkä lisäksi on asiantuntijaedustajia kaupungin eri toimialoilta, hyvinvointialueelta ja poliisista. Esitämme, että neuvoston kokoonpanoa pohditaan kotoutumisen edistämistä koskevan lain 48 §:n pohjalta laaja-alaisesti kuitenkin pitäen jäsenmäärä järkevänä. Erityisesti olisi hyvä selvittää yhteistyötä ja/tai edustusta Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi neuvottelukunnalla voisi olla mahdollisuus kuulla muitakin tahoja kuten järjestöjen edustajia.

Tampereella neuvoston vuosibudjetti on jäänyt alle 10.000 euron suuruiseksi kun kokouksia on pidetty vuodessa kuusi. Lähtökohtana olisi, että kokouksiin osallistuvat henkilöt eivät pääsääntöisesti tarvitsisi tulkkausta.  

Uuden valtuuston toimielinrakenteesta ollaan tekemässä päätöksiä kuluvalla valtuustokaudella. Sen vuoksi olisi luontevaa selvittää asiaa ja tehdä päätös myös monikulttuurisuusneuvostosta/neuvottelukunnasta tällä valtuustokaudella.