Kestävä kehitys

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen liikenteessä on tärkeä
tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kevyt ja julkinen liikenne ovat
merkittävässä roolissa ja sähköautojakin tulee lisääntyvässä määrin. Ne ovat kuitenkin
vielä kalliita eikä niidenkään valmistus ja käyttö aivan ongelmatonta ole.

Biopolttoaineet ovat nopeasti ja edullisesti
käyttöönotettava ratkaisu. Uusiutuvaa dieseliä tuottavat Suomessa jo useat
yhtiöt kuten Neste ja UPM-Kymmene. Raaka-aineskaalaan kuuluvat mm. eläinrasvat,
kasviöljytuotannon jätteet, mäntyöljy ja erilaiset jäte- ja tähdevirrat. Nesteen
oman arvion mukaan hiilidioksidipäästöt putoavat koko auton elinkaaren aikana eläinrasvajätteestä
valmistettua uusiutuvaa dieseliä tavallisen dieselin sijaan käytettäessä noin
neljännekseen. Iso merkitys tämän käytön lisäämisessä on hintakehityksellä ja
toisaalta jakeluvelvoitteen kasvattamisella.

Biokaasun valmistus on kiertotaloutta parhaimmillaan. Sitä
voidaan tuottaa lietelannasta, puhdistamolietteistä, peltobiomassasta,
biojätteestä ja monesta muusta jätteestä. Energian talteenottamisen jälkeen
loppu voidaan käyttää esim. lannoitteena. Biokaasun palaessa syntyy
hiilidioksidia, mutta nettomääräinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei
lisäänny, sillä biohajoavaan raaka-aineeseen on sitoutunut saman verran
hiilidioksidia, kuin mitä biokaasun palamisessa vapautuu. Samalla poltetaan metaania,
joka on ilmakehään päästessään yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi
kasvihuonekaasu. Palamisen lopputulemana syntyy siis hiilidioksidia ja vettä,
ei siis myöskään hiukkaspäästöjä.

Keski-Suomen liiton Circwaste –kiertotaloushankkeen
projektipäällikkö Outi Pakarinen on arvioinut, että biokaasun
tuotantopotentiaali on Suomessa vähintään 10 terawattituntia, joka vastaa noin
20 prosenttia tieliikenteen energiantarpeesta (Yle 31.10.18). Tämänhetkinen
tuotanto on noin 1 TWh:a.

Biokaasun tuotannossa on paljon käyttämätöntä potentiaalia myös
maataloudessa. Keski-Suomessakin on ollut asiaan kiinnostusta ja näitä hankkeita
tulisikin edistää myös valtion taholta. Ne auttaisivat sekä maatilojen
kannattavuudessa että osaltaan 50.000 kaasuauton tavoitteen saavuttamisessa
vuoteen 2030 mennessä.

Noin kolmen vuoden kokemuksella voin suositella lämpimästi
biokaasun käyttöä. Se on myös edullinen polttoaine vertailuhinnan ollessa
reilut 90 senttiä/litra bensaan tai dieseliin verrattaessa. Bensiinikäyttöisen
auton muuntamiseen kaasulla toimivaksi on saatavissa 1000 euron tuki valtiolta.

Marika Visakorpi
varatuomari
kansanedustajaehdokas (kd)

ARJEN EKOTEKOJA - KOTONA JA YHTEISKUNNASSA

KristAlli 4.3.2010 (KD-naisten lehti)

Kristillisdemokraatit ovat lanseeranneet vuodenvaihteessa Ekokonservatiivikampanjan, jota myös KD-naiset kannattavat. Kyse on sekä ympäristöarvojen nostamisesta esille että perinteiden arvostamisesta. Konservatiivisuus tässä yhteydessä viittaa siihen, etteivät liberaalit näkemykset ole ainut perusta ympäristön huomioon ottamiselle.

Kyseessä ei saa eikä tule olla kuitenkaan vain ohimenevä kampanja. Haluamme sekä nostaa esiin monien jo toteuttamia ekokonservatiivisia käytännön tekoja että innostaa myös uusiin. Pienilläkin arjen valinnoilla voimme vaikuttaa paljon. Mainioita pieniä konsteja ovat vaikka seuraavat: turhat valot pois, pesukone pyörimään vain täytenä, veden lorotus kuriin, ruokaa mahdollisimman vähän roskiin, lähi- ja luomuruuan sekä ekotuotteiden suosiminen, jätteiden lajittelu jne. Jokainen löytää varmasti omat sopivat tapansa ympäristön muistamiseen. Yllättävän paljon sähköä säästää suuressa mittakaavassa esim. sekin, ettei laitteita pidetä yötä-päivää valmiustilassa. Luonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys sekä vanhan rakennus- ja käsityöperinteen arvostaminen ovat myös monelle tuttuja ja oivallisia ekokonservatiivisia harrastuksia.

Kodit ovat nykyjään täynnä erilaista elektroniikkaa ja sähkölaitetta, ja kuluttajaa pommitetaan jatkuvilla uusilla innovaatioilla. Samalla kun kannetaan huolta energiankulutuksesta, keksitään yhä uusia virtaa tarvitsevia laitteita tarpeisiin, joita moni ei sitä ennen tiennyt olevan olemassakaan.Vaikka monesta laitteesta onkin apua arkeen, on usean kodin kaappiin kertynyt myös epämääräinen kokoelma lähes olemattomalle käytölle jääneitä värkkineitä. Niin myös minulle. Ehkä aivan kaikkia ei sittenkään olisi tarvinnut. Sähkölaitteiden kierrätyspaikkoja on valitettavan harvassa, mutta joitakin sellaisiakin eri puolilta maata löytyy ja kannattaa hyödyntää.

Ekokonservatiiviseen ajatteluun liittyy olennaisesti myös sen näkeminen, miten esim. perhearvot vaikuttavat ympäristöön. Perheen yhteistä ateriaa on pidetty tärkeänä yhteyden, jakamisen, tapakulttuurin ja kohtaamisen kannalta. Samalla se on huomaamatta myös ympäristöystävällistä. Jos ruoka tehdään koko porukalle ja nautitaan yhdessä, ei sitä ole tarpeen lämmitellä moneen kertaan tai hankkia jokaiselle omia kertakäyttöpakkauksia. Viimeaikaisesta lainsäädännöstä löytyy myös valitettava esimerkki siitä, miten liberaali markkinatalous lyö pahasti korville paitsi perhe- myös ympäristöarvoja. Sunnuntaikaupan vapauttaminen tiesi monelle työntekijälle pyhätöitä paitsi kaupoissa myös muissa palveluissa. Mahdollisesti ainut perheen yhteinen vapaapäivä jää entistä harvemmaksi. Lisäksi kauppojen aukipitäminen vuodenympäri 7-päivää viikossa, merkitsee lisääntyvää liikennettä ja energiankulutusta itse liikkeissä sekä todennäköisesti myös jonkin verran kasvavaa kulutusta. Toinen asia on sitten se, lisääntyykö kulutus niin paljon, että kalliimpi pyhätyö yrityksille kannattaa. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että arkena ostaminen on ekoteko sekin.

Naiset ovat perinteisesti kunnostautuneet julkisen liikenteen käyttäjinä. Suurissa kaupungeissa käyttöaste on yleisestikin jo hyvällä tolalla, mutta muuten petraamista löytyy. Ehkä vielä ei ole aivan osattu hyödyntää pysäköintiä linja-auto tai juna-aseman yhteyteen ja matkan jatkamista julkisella kulkuneuvolla. Julkista liikennettä ei välttämättä kulje aina kovin läheltä, joten tätäkin mahdollisuutta tulisi tarjota. Myös liikennöitsijöiden olisi syytä aktiivisemmin houkutella matkustajia. Alekampanjoilla voisi testata, miten lipun hinta vaikuttaa matkustajamääriin. Kannattaisiko puolityhjien autojen sijasta tarjota kyyti vähän halvemmalla entistä useammalle? Pikavuoropysäkkien sijoittelu näyttää olevan myös hyvin vaihtelevaa. Liikennöitsijöiden kilpailu voi estää pysäkkien saamisen järkeviinkiin paikkoihin, mikä tuskin lisää intoa matkustaa linja-autolla. Julkisen liikenteen suuremmalle käyttöasteelle olisi nähtävissä siis hyvinkin potentiaalia.

Suomi on yksi upeimmista maista, mitä etenkin luontoon tulee. Omalta osaltamme voimme vaikuttaa myös koko maapallon hyvinvointiin. Luovia ekotekoja meille kaikille toivottaen,

Marika Visakorpi
puheenjohtaja