Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointialueen budjetista

Marika Visakorpi-Kemppainen piti Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron hyvinvointialueen budjetista 14.11.23 aluevaltuustossa: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Keski-Suomen Hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi on kaartamassa kohti loppuaan. Palvelut on saatu siirrettyä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueen toiminnaksi ja merkittävä määrä kehitystyötä tehtyä. On selvää, että toimintojen yhteenhiominen ja sujuvaksi saaminen on valtava urakka ja ottaa aikansa. Kristillisdemokraattien ryhmä haluaa antaa kiitokset kaikille hyvinvointialueen työntekijöille ja viranhaltijoille uurastuksesta ja venymisestä tässä prosessissa!

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Olemme edelleen rakentumisvaiheessa. Tämä on tärkeää tiedostaa ja viestittää myös alueen asukkaille, jotta kaikki voivat ymmärtää, että palveluiden järjestäminenkin vielä etenee.

Suurimpina hyvinvointialueiden haasteina on tunnistettu talous ja henkilöstön pysyvyys/saatavuus. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, ettei rakennettu rahoitusmalli huomioi riittävästi niitä tarpeita, mitä alueilla on. Kun viime syksynä hyväksyimme varsin massiivisen 44 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion, on nyt todettavissa että se kasvaa tuosta vielä 50 miljoonalla eurolla. Vaikka sopeutustoilmiin on ryhdytty, ei alijäämää saada kurottua ensi vuoden aikana umpeen ja siksi vuodelle 24 esitettyä 50,4 miljoona euron alijäämää voidaan pitää pakon sanelemana. Jonkinasteisena riskinä pidämme kuitenkin sitä, riittävätkö lyhytaikaiset lainanottovaltuudet ensi vuonna rahoitustarpeisiin?

Tavoitteena on tasapainottaa talous suunnitelmallisesti ja hallitusti vuoden 26 loppuun mennessä. On toivottavaa, että kun hyvinvointialueiden rahoitusta tullaan valtion puolelta jälkikäteisesti tarkastelemaan vuodelle 2025, pystytään siinä todella ottamaan huomioon palvelutarpeiden ja kustannusten kasvu. Valtiontalouden sopeuttamispaineet huomioon ottaen tämäkään ei ole aivan yksinkertainen asia.

On selvää, että hyvinvointialueet tarvitsevat myös omia sopeutustoimia, joita budjettiesityksessä onkin esitetty varsin mittava, lähes 48 miljoonan euron määrä. On hyvinkin perusteltua uskoa, että päällekkäisyyksiä karsimalla, toimintatapoja uudistamalla ja myös hallinnon rakenteita sekä ostopalveluja tarkastelemalla, voidaan saavuttaa merkittäviäkin säästöjä. Saavutetaanko todella 48 miljoonan säästöt, edellyttää kuitenkin tarkkaa talouden seurantaa.

KD ryhmän näkemyksen mukaan sekä säästöjä että toisaalta parempaa palvelua on saatavissa pitkällä tähtäimellä myös moniammatillisen tiimimallin, kotihoidon kuntouttavan arviointijakson ja OmaKS palvelun laajentamisen kautta koko aluetta koskevaksi. Näille haluamme antaa vahvan tuen. OmaKS:n kautta on saavutettavissa matalalla kynnyksellä iso joukko asiantuntijoita sähköisesti tai etäpalveluna. Digipalveluiden toimivuuden kannalta olennaista on niiden helppokäyttöisyys ja ihmisten tietoisuuden lisääminen niiden olemassaolosta. Toimivat digipalvelut vapauttavat myös kapasiteettia lähipalveluissa.

Samalla Kristillisdemokraatit haluaakin korostaa sitä, että digipalvelut eivät saavuta kaikkia alueen asukkaita tai sovellu kaikkiin tilanteisiin. Perustason sote-palveluita tulisi olla saatavilla kattavasti ympäri maakuntaa myös lähipalveluina tai liikkuvina palveluina. Kaikilla ei ole käytettävissä autoa ja julkiset liikenneyhteydet ovat monin paikoin heikot. Myös tietoa hyvinvointialueen palveluista pitäisi olla saatavilla myös muutoin kuin digitaalisesti. Tässä yhteistyö kuntien ja esim. paikallislehtien kanssa on tärkeää.   

Olemme käyneet läpi tuottavuus- ja tasapainotusohjelman toimenpiteet ja voimme niitä pääasiallisesti kannattaa. Myös ryhmärahasta olisimme valmiit säästämään enintään 1000 euroon/valtuutettu. 

Kriittisesti suhtaudumme kuitenkin siihen, että osa ympärivuorokautisen palveluasumisen paikoista voitaisiin korvata yhteisöllisen asumisen paikoilla. KD ryhmä kannattaa kyllä monella tapaa hyväksi havaitun yhteisöllisen asumisen lisäämistä, mikä varmasti osaltaan ehkäisee tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ja ehkäisee niiden lisäämisen tarvetta. Koska ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden määrä tulee kasvamaan ja jonot asumispalveluihin ovat olleet läpi syksyn yli 100 henkilön luokkaa, pidämme epärealistisena että ympärivuorokautisen asumisen paikkoja voitaisiin juurikaan vähentää. Toivomme, että aluehallitus pohtii vielä tätä. Muistisairauksista puheen ollen todettakoon, että pidämme erittäin tärkeänä myös muistihoitajien riittävää määrää suhteessa palvelutarpeeseen.

Aiemmin mainittu toinen iso haaste hyvinvointialueella on henkilöstön pito- ja vetovoima. Ei saa olla vain kliseinen sanonta, että henkilöstö on tärkein voimavara. Positiivista onkin havaita, että budjettiesityksessä ja varmasti myös valmisteltavana olevassa henkilöstösuunnitelmassa, on esitetty koko joukko toimenpiteitä henkilöstön pitovoimatekijöiden uudistamiseksi.  Hyvä johtaminen, kuulluksi tuleminen, tarvittava tuki työhön sekä hyvä työilmapiiri ja riittävä henkilöstömäärä ovat palkkauksen lisäksi varmasti keskeisiä rakennuspalikoita tässä asiassa.

Jos varahenkilöjärjestelmä saadaan toimimaan, on mahdollista myös tarkastella kriittisesti ostopalveluita, joiden hintaa voidaan etenkin vuokrahenkilöstön osalta pitää kaikkea muuta kuin kohtuullisina. On myös hyvä, että oman toiminnan osuus muistakin palveluista pidetään riittävän korkealla sekä toimintavarmuuden että kustannusriskien vuoksi. 

KD ryhmä pitää välttämättömänä myös kansainvälisen työvoiman rekrytointia, mihin liittyviä toimia ollaankin nyt vahvistamassa. Työikäisten määrä kantasuomalaisten keskuudessa laskee sitä luokkaa, että tulemme tarvitsemaan työvoimaa myös muualta. Samalla toki on panostettava riittävään kielitaitoon ja siihen, että kansainväliset työntekijät voivat kokea olevansa tasapuolinen osa työyhteisöä.

Talouden ja henkilöstön lisäksi keskeisenä operatiivisena haasteena pidämme hoitoonpääsyyn liittyviä seikkoja. Hoitotakuuaikoihin pääseminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Onpa tullut sellaistakin palautetta, että jonoonpääsyäkin pitää odottaa suun terveydenhuoltoa koskien tai että lääkäriaikaa ei vaan anneta, vaikka asukas sellaista aiheellisesti yrittää saada. Jonkun verran palautetta on tullut myös siitä, ettei kukaan tunnu ottavan kokonaisvastuuta potilaan hoidosta, vaan pallotellaan asiantuntijalta toiselle tai hoitopaikasta toiseen. Tämä ei tuo kokemusta hyvästä hoidosta ja pelkään pahoin, että lisää lopulta myös kustannuksia.

Onneksi on myös toimipisteitä, jonne pääsee sujuvasti ja myös hyvästä hoidosta tulee kiitoksia. Kun palveluihin on viimein päästy, on hoito ollut ystävällistä ja laadukasta. Kiitos siitä kaikille ammattilaisille!

Lopuksi Kristillisdemokraattien ryhmä toteaa, että talousarviossa (s. 39) on tunnistettu ja nostettu hyvin esiin 8 painopistealuetta ensi vuodelle. Kiitos näistä! Niissä on juurikin monia edellä todettuihin haasteisiin ja tavoitteisiin liittyviä kirjauksia kuten esim. ”Hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi ja oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen kaikilla vastuualueilla”. Koska aluevaltuusto on talousarvion hyväksyvä toimielin, toivoisimme kuitenkin, että painopistealueet olisivat ei vain aluehallituksen nostoja vaan nimenomaan valtuuston hyväksymiä.

Näillä huomioilla toivotamme aluehallitukselle hyvää talousarvioseminaaria ja meille kaikille viisautta päätösten tekemiseen alueen asukkaiden ja henkilöstön parhaaksi yhteistyössä!