Hallituksen kuntarakenneuudistus on kunnianhimoinen hanke. Koko kuntakartta esitetään laitettavaksi uusiksi rakenneselvitysten perusteella. Taustalla olevat faktat ovat sinänsä pitkälti riidattomia: julkisen talouden velkaantuminen, väestörakenne, paine valtionosuuksien laskuun sekä huoltosuhteen kehitys. Hyväkuntoisten ikäihmisten "huollettavuudestakin" voidaan tosin olla montaa mieltä.

Oleellisin kysymys kuitenkin on, miten rajojen siirtäminen toisi ratkaisun edellisiin kysymyksiin - loppuviimein siis ennen muuta talouteen? Kovin niukkaa on ollut sellaisten tietojen saaminen, joissa näitä lukuja olisi edes jollain tarkkuudella esitetty. On selvää, että joissakin tapauksissa yhdistyminen voi olla järkevä ratkaisu ja että uudistuksia tarvitaan.

Yhdyn kuitenkin niihin moniin arvioihin, joiden mukaan ensin tulisi arvioida palveluiden järkevät ja kustannustehokkaat toteuttamistavat ja sitten pohtia johtaako se tarpeeseen kuntarajojen muuttamiselle. Ennen muuta tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamistapojen järkevöittämistä.