Blogi

Analyysiä vaaleista

Keskiviikko 12.6.2024 klo 12.23

Vaalit on käyty ja uudet mepit jälleen saatu. Näissä vaaleissa oli erinäisiä huomionarvoisia seikkoja, joista muutama kommentti:

1) Äänestysaktiivisuus jäi matalaksi
Kuten edellisissäkin eurovaaleissa, myös nyt äänestysaktiivisuus jäi vain reiluun 40 prosenttiin. Se tarkoittaa sitä, että reilusti yli puolet äänioikeutetuista ei käynyt lainkaan äänestämässä. Tämä on demokratian kannalta varsin huolestuttavaa, koska vaalituloshan ei silloin kerro edes kansan enemmistön mielipidettä. Tähän asiaan on syytä kiinnittää jatkossa vakavaa huomiota mm. pitämällä EU-asioita myös vaalien välillä paremmin esillä.

2) Gallupit menivät metsään
Ennen vaaleja tehdyt gallupit eivät tällä kertaa pitäneet paikkaansa juuri miltään muulta osin kuin Kokoomuksen neljän paikan ennakoimisella. Gallupien pettämisen on arveltu johtuneen siitä, että niissä kysytään puoluetta, ei ehdokasta, mikä varmaan vaikuttaakin asiaan. Toisaalta gallupeissa mielipiteensä kertonevat monet niistäkin, jotka eivät kuitenkaan lähde äänestämään. Voi kuitenkin kysyä, onko tällaisilla gallupeilla mitään virkaa ja mikä on niiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen? Mielenkiintoista olisi käydä joskus vaalit ilman mitään galluppeja.

3) Yllätyksiä suuntaan ja toiseen
Mediassa on ruodittu jo perusteellisesta Li Anderssonin valtavaa henkilökohtaista äänimäärää ja Perussuomalaisten heikkoa tulosta. Anderssonin tulos onkin kerrassaan huikea ja kertoo suuresta kansansuosiosta ainakin vihervasemmiston keskuudessa. Vaikuttaakin siltä, että puolueen lisäksi myös henkilöillä voi olla hyvinkin iso merkitys äänestäjille kuten jo Sanna Marinin kohdalla nähtiin. Kokoomus taasen on porskuttanut Orpon johdolla voittoon vaaleista toiseen, vaikkei Orpon ympärille ole kehittynyt erityistä hypetystä.

RKP teki sen taas eli uusi paikkansa päinvastaisista gallupluvuista huolimatta. Sanoinkin monille jo ennen vaaleja, että RKP:n "salaisuus" on mitä ilmeisimmin se, että heidän kannattajansa lähtevät hyvin aktiivisesti uurnille. Samalla kun muiden puolueiden kannattajista osa jää kotiin, nousee heidän suhteellinen kannatuksensa meppipaikkaan riittävälle tasolle. Huomionarvoista on myös se, että Mika Aaltolaa lukuunottamatta kaikki valitut ovat joko nykyisiä meppejä tai kansanedustajia, moni entisiä ministereitä ja entisiä tai nykyisiä puolueensa puheenjohtajia. Joka tapauksessa kaikki heistä ovat laajasti tunnettuja henkilöitä. 

4) Kristillisdemokraattien tilanne
KD lähti vaaleihin vaaliliitossa Liike Nytin kanssa. Vaaliliitto edellyttää usein jonkinlaista kärkiehdokasta, jotta varmistettaisiin että ainakin joku saa ison äänimäärän. Eija-Riitta Korhola olikin erinomainen ehdokas tähän tehtävään ja hänen henkilökohtainen äänimääränsä noin 45.000 ääntä oli hieno saavutus. Valitettavasti emme kuitenkaan kaikki yhdessä yltäneet tarvittavaan määrään ääniä, mikä luonnollisesti harmittaa paitsi itsemme myös äänestäjiemme kannalta. Jokainen ääni on kuitenkin arvokas kannanotto ehdokkaan ja/tai puolueen puolesta, mistä vielä lämpimät kiitokset kaikille äänestäjille! 

Mahdollisina syinä paikan saamattajäämiseen voi olla seuraavia seikkoja: äänestysaktiivisuuden jäätyä matalaksi on todennäköisesti myös osa Kristillisdemokraattien perinteisistä äänestäjistä jäänyt kotiin. Toiseksi jotkut ovat saattaneet olla tyytymättömiä hallitustyöskentelyyn ja valinneet toisen puolueen. Kolmanneksi vaaliliittokuvio ei tuonut tällä kertaa lisää ääniä pottiin, vaan kummankin vaaliliiton osapuolen kannatus jäi tavanomaista alhaisemmaksi. Sitä on vaikeampi arvioida, olisiko kannatus pelkällä omalla listalla ja 10 muulla omalla ehdokkaalla ollut riittävä paikan saamiseksi. Jonkun verran korkeampi kokonaiskannatus olisi arvioni mukaan tuossa tilanteessa kuitenkin ollut etenkin, jos ehdolla olisi ollut kansanedustajia tai muitakin valtakunnallisesti tunnettuja nimiä. Myös ehdokkaiden kesken äänimäärät olisivat voineet jakautua hivenen toisin ilman kärkiehdokasasetelmaa. 

Yhtä kaikki meillä KD:n ehdokkailla oli hyvä henki keskenämme ja KD-aktiivit ympäri maata osallistuivat aktiivisesti kampanjaan, mistä voimme olla tyytyväisiä. Jatkamme työtä niillä mandaateilla, mitä kansalaiset ovat suoneet eri forumeille. Ja seuraavat vaalithan ovat jo ensi kevään kunta- ja aluevaalit. Jos ehdokkuus kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä minuun marika.visakorpi@kd.fi tai Kristillisdemokraattien puoluetoimistoon! Hyvää kesää kaikille!

Mihin asioihin haluaisin vaikuttaa EU:ssa?

Lauantai 8.6.2024 klo 8.07

Vaaliteemani kiteytyvät erityisesti seuraaviin asioihin:

• TURVALLISUUS JA HUOLTOVARMUUS
• EU:N SUUNTA
• SUOMEN ASEMA
• PYKÄLÄVIIDAKON KARSINTA
• KESTÄVÄT ARVOT

Arvot ovat kaiken toiminnan pohja. Euroopan unioni on rakennettu juutalais-kristilliselle arvopohjalle ja tästä kestävästä pohjasta kannattaa pitää kiinni. EU:n tulee edistää vapautta, demokratiaa, ihmisarvon kunnioittamista, sanan- ja uskonnonvapautta, oikeusvaltioperiaatetta sekä vastuullista varojen käyttöä.

Sunt förnuft till Europa!

Perjantai 7.6.2024 klo 10.36

På söndag hölls det valet till europarlament. Om du inte ännu har röstat så vågar jag rekommendera dig kandidater från Kristdemokraternas lista. Vi alla skulle vilja arbeta för det att EU fokuserade sig mera på de stora sakerna liksom säkerhät, inre marknad, försörjningssäkerhet men också klimat- och invandringsfrågor. I stället borde EU inte reglera i  detalj eller överhuvudtaget så mycket i saker om vilka medlemsstater kan mycket bra besluta själv. Det här är vad vi menar i synnerhet med Sunt förnuft. Jag själv som jurist är van vid att läsa paragrafer, vilket främjar mycket att förstå vad de handlar om. 

Europeiska Unionen har grundats på värderingar liksom respekt till människovärde, demokrati, jämlikhet, frihet och ansvar och uppskattande av arbete och utbildning. Dom värderingar liksom religions- och yttrandefritet har sitt ursprung i synnerhet i kristna värderingar. Dom vill vi uppskatta och bygga på också i fortsättningen.

Om de här saker är viktiga för dig, jag hoppas att du hittar din kandidat från KD:s lista! 

Trevlig sommar!

Israel, Gaza ja antisemitismi

Tiistai 4.6.2024 klo 20.48

Olen seurannut kuukausia uutisointia Gazan sodasta ja sitä edeltäneestä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. Myös vaalikentillä asia on noussut toisinaan esiin ja on ollut havaittavissa, että asiasta on varsin haastavaa käydä asiallista keskustelua. Onpa esitetty hyvinkin antisemitistisiä kommentteja keskitysleireistä ja juutalaisten itsensä tilaamasta hyökkäyksestä Israeliin. Siksipä koen suorastaan velvollisuudekseni tuoda esille omiakin näkemyksiäni tilanteesta silläkin uhalla, että joku saattaa tahallaan tai tahtomattaan ymmärtää jotain kirjoittamaani väärin. En tiedä kaikesta kaikkea, mutta olen vuosien ajan ja etenkin viime kuukausina seurannut asiaa varsin laajasti. Olen valmis käymään asiasta myös keskustelua, mutta vain asiallisella tyylillä ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. Kirjoitus keskittyy lokakuussa alkaneeseen konfliktiin, mutta taustalla on toki jo vuosikymmeniä jatkunut jännitteinen tilanne Israelin ja palestiinalaisten välillä. 

TAUSTAKSI

Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, olipa sitten juutalainen tai palestiinalainen (tai joku muu). Sota on aina tragedia ja jokainen siinä kuoleva ihminen on menetetty elämä. Erityisen traagista sota on siviilien kannalta, joihin tässä tapauksessa kuuluvat paitsi Gazan asukkaat myös Hamasin ottamat panttivangit sekä jo sitä edeltäneen Hamasin iskujen kohteeksi joutuneet israelilaiset ja heidän läheisensä. Sota on tuonut myös humanitäärisen kriisin asuntojen tuhoutumisen, sairaanhoidon, energian ja elintarpeiden saatavuuden haasteiden muodossa. 

Sekä Israelin valtion että Gazaa hallinnoivan Hamasin toimintaa saa ja pitää voida arvioida ja arvostellakin yhtä lailla kuten mitä tahansa hallintoja maailmalla. Mikäli sodan lakeja rikotaan tai toimitaan muutoin mielivaltaisesti, on sellaiset teot tutkittava ja vastuu teoista kannettava. Israelin tai minkään muun hallinnon toimintaan ei kuitenkaan tule soveltaa kaksoisstandardeja eli arvioida sitä toisin kuin jonkun muun maan toimintaa arvioidaan. Tältä osin on todettava, että aika moni muu konflikti maailmalla on jäänyt huomattavan paljon vähemmän huomion ja arvostelun kohteeksi. En edes muista, milloin viimeksi olisin kuullut, montako ihmistä on kuollut Ukrainan sodassa, mutta Gazan sodan osalta Hamasin ilmoittamia lukuja esitellään lähes päivittäin ja ilman tarkempaa tarkastelua. Tämän traagisen tilanteen uutisointi on mielestäni jäänyt jossain määrin yksipuoliseksi ja etenkin Hamasin osuus tapahtumiin on jäänyt hyvin vähälle arvioinnille sitten lokakuun.

HAMASIN HYÖKKÄYS JA GAZAN SODAN ALKU

Gazaa hallinnoi yleisesti terroristijärjestöksi luokiteltu ääri-islamilainen Hamas, joka on hallinnut aluetta autoritäärisesti vuodesta 2006. Hamasin välillä suoremmin, välillä verhotummin ilmaisemana tavoitteena on ollut Israelin valtion tuhoaminen.

Lokakuun 7. päivänä Hamas hyökkäsi noin 3000 henkilön voimin Israeliin, tappoi reilusti yli 1200 ihmistä, haavoitti noin 9000:a ja otti yli 250 panttivankia, joista edelleen noin 130 on heidän halussaan, osa jo kuolleina. Hyökkäyksen julmuutta lisäsi se, että ihmisiä silvottiin, käytettiin äärimmäistä seksuaalista väkivaltaa ja jopa pikkulapsia poltettiin elävältä. Lisäksi terroristit videoivat tekojaan. Samanaikaisesti Israeliin ammuttiin lyhyessä ajassa noin 2.200 rakettia. Hamas on tiettävästi ilmoittanut voivansa toistaa hyökkäyksensä.

Tämän Hamasin toiminnan johdosta Israel päätti käynnistää olemassaolonsa turvaamiseksi maahyökkäyksen Gazaan tavoitteenaan Hamasin tuhoaminen ja panttivankien vapauttaminen. Yhtenä osana tätä on myös Hamasin tunneliverkoston tuhoaminen. Hamas on rakentanut Gazan kaistalle laajat, jopa useiden satojen kilometrien pituisiksi arvioidut hyvin varustellut tunneliverkostot. Voidaan vain kysyä, millä rahoilla ne on tehty? Tällainen on Hamasin ”metro” – Israel yrittää tuhota valtavan tunneliverkoston Gazassa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

KANSANMURHAVÄITTEET JA UHRILUVUT

Näin kuukausina on niin protesteissa kuin ihmisten puheissa usein esitetty väitettä, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Kuten jo aiemmin totesin sota ja jokainen menetetty ihmishenki on aina tragedia ja epäilemättä tilanne on monella lailla hyvin vaikea niin Gazan asukkaiden kuin siellä edelleen olevien panttivankien osalta. Tilanne myös elää koko ajan. Kuitenkaan tämä vakava väite siitä, että Israelin olisi todettu syyllistyneen kansanmurhaan, ei vastaa Kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä. Israel-Gaza: What did the ICJ ruling really say? (bbc.com) Ehkä selkeimmin ICJ:n päätös voidaan ilmaista arkikielellä niin, että asia voidaan tutkia esitettyjen väitteiden pohjalta. Tuomioistuin ei kuitenkaan todennut, että kyseessä olisi kansanmurha eikä ylipäätään ottanut siihen vielä mitään kantaa. Varsinainen ratkaisu asiassa annetaan myöhemmin. Israel on jyrkästi kiistänyt väitteet ja ilmoittanut käyvänsä taistelua Hamasia, ei palestiinalaisia vastaan ja panttivankien vapauttamiseksi.

Kansainvälisen kansanmurhasopimuksen mukaan joukkotuhontana tarkoitetaan tekoja, jotka tähtäävät "jonkin kansallisen, etnillisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen tässä sen ominaisuudessa joko kokonaan tai osittain". Kyse on siis siitä, missä tarkoituksessa toimitaan. Näitä seikkoja ICJ tulee siis myöhemmin arvioimaan ja tärkeää on, että se tehdään mahdollisimman objektiivisen näytönarvioinnin pohjalta.

Siviileitä on varmasti ja valitettavasti kuollut merkittävä määrä sodassa. Hamasin esittämiin uhrilukuihin ei lopullisia arvioita voida kuitenkaan perustaa etenkään kun kyseessä on kansanmurhan kriteerien arviointi. Sen ilmoituksiin liittyy nimittäin monenlaisia kysymyksiä, joita on syytä huolella arvioida lähtien itse lukujen oikeellisuudesta. Hamasin ilmoittamasta noin 36.000 kuolleesta 30 prosenttia ei ole lainkaan dokumentoitu eikä tiedossa ole, keitä he ovat.

Etenkin sodan alkuvaiheessa huomiota herätti se, että uhrien määrä kasvoi tasaisesti lähes samalla määrällä joka päivä, mikä ei vaikuta uskottavalta. Luvuista ei myöskään käy ilmi, paljonko kuolleista on taistelijoita, (Israelin väitteen mukaan noin 15.000) ja naisten ja lasten osuudet ovat vaihdelleet Tilastointitavan muutos romahdutti Gazan nais- ja lapsiuhrien määrän tilastossa - Maailma | HS.fi Sekään ei ole selvää, kuinka monet ovat kuolleet suoraan tai välillisesti Hamasin oman toiminnan johdosta (esim. epäonnistuneita raketinlaukaisuja ja piiloutumista siviilien sekaan) tai ylipäätään muista syistä. Kuinka Hamas on väärentänyt Gazassa kuolleiden naisten ja lasten lukumäärän? (youtube.com)

Hamas on toistuvasti käyttänyt siviilejä kilpenään ja piilottanut aseita ja muita sotatarvikkeita esim. sairaaloihin tai muihin siviilikohteisiin. Israel on pyrkinyt välttämään siviiliuhreja monin tavoin varoittamalla iskuista tekstiviestein, paperilapuin, koputtamalla ja jopa jakamalla karttojaan. Tämä on hyvin poikkeuksellista sodan olosuhteissa ja sopii huonosti yhteen sen kanssa, että tarkoitus olisi toteuttaa kansanmurhaa.

Huoli siviilien ja yhtä lailla panttivankien tilanteesta on perusteltu ja ponnisteluja konfliktin päättämiseksi tulee jatkaa. Israelilla on tässä iso vastuu, mutta niin on myös Hamasilla. Pitämällä kaiken keskellä edelleen panttivankeja ja jatkamalla taistelua, Hamas ylläpitää olennaisella tavalla lokakuussa aloittamaansa akuuttia konfliktia. Voidaan perustellusti kysyä, toimiiko Hamas lainkaan palestiinalaisten etuja ajaakseen? Ylipäätään vaikuttaa siltä, että Hamasin intressissä ei välttämättä lainkaan ole palestiinalaisten kärsimyksen minimointi, vaan jokainen todellinen tai keksittykin uhri, josta voidaan syyttä Israelia, palvelee parhaiten Hamasin tarkoitusperiä. Tästä hyvä esimerkki on Hamasin lokakuinen väite, jonka mukaan Israel olisi ampunut Al-ahlin sairaalaan ja 500 ihmistä olisi kuollut. Sittemmin ilmeni, että kyseessä olikin mitä todennäköisimmin Islamilainen jihad -järjestön harhautunut raketti ja uhrimääräkin oli pienempi. Gaza hospital blast: What does new analysis tell us? (bbc.com)  Median olisikin tärkeä harjoittaa juttuja tehtäessä puolin ja toisin huolellista lähdekritiikkiä ja välttää hätäisten johtopäätösten tekemistä. Julkisen sanan neuvosto antoi langettavaan päätökseen koskien sanomalehti Keskisuomalaisen harhaanjohtavaa uutisointia. JSN: Langettava päätös Keskisuomalaiselle Gaza-uutisesta | Keski-Suomi | Keskisuomalainen (ksml.fi)

Yksi kansanmurhasyytöksiin liittyvä väite on ollut ruoka-avun toimittaminen Gazaan ja sen riittävyys. Näkemykset siitä, tavoittaako ruoka riittävästi siviilejä, ovat vaihdelleet. On selvää, että tämä on siviilien kannalta olennainen seikka. Tuoreiden tutkimusten mukaan toimitettu ruoka-apu on ainakin viime kuukausina ollut määrältään riittävää, mutta ongelmia on ilmennyt sen jakamisessa. Niin ikään Israel on esittänyt syytöksiä siitä, että Hamas olisi ottanut itselleen lähetyksiä. New study finds food supply to Gaza more than sufficient for population’s needs | The Times of Israel  

KAHDEN VALTION MALLI

Kansainvälisessä keskustelussa on usein toistettu ajatusta kahden valtion mallista. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että tosiasiassa kumpikaan konfliktin osapuoli ei sitä tällä hetkellä kannata. Hamasin tavoitteena näyttäisi edelleen olevan yksi Palestiina ”joelta merelle” ilman juutalaisia. Israel taas ei voi ajatella kahden valtion mallia ilman rauhansopimusta ja Israelin olemassaolon tunnustamista. Osa muista valtioista on nähnyt tilanteen niin, että juuri nyt on syytä tunnustaa Palestiinan valtio, jotta edes jotain toivonkipinää säilyy tästä tilanteesta ulospääsyyn.

Tätä ratkaisua voidaan kuitenkin kritisoida monella lailla. Ensinnäkin Palestiinan tunnustaminen juuri tässä tilanteessa tarkoittaa tosiasiallisesti Hamasin palkitsemista sen tekemästä terroriteosta. Varsin uskomatonta on, että Irlanti, Espanja ja Norja päätyivät tällaiseen ratkaisuun edellyttämättä edes panttivankien vapauttamista. Toisekseen voidaan kysyä, kuka tai mikä taho johtaa ja miten tätä valtiota joka nyt tunnustetiin? Palestiinalaisalueella ei ole järjestetty vaaleja liki 20 vuoteen ja tilanne on Fatahin ja Hamasin kesken vähintäänkin epäselvä.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

On selvää, että pitkällä tähtäimellä olisi löydettävä neuvottelemalla keinot rauhanomaiseen rinnakkaiseloon puolin ja toisin. Akuutein asia on panttivankien vapauttaminen, Hamasin riisuminen aseista ja sodan päättäminen. Sitten voidaan edetä hallinnon muodostamiseen ja jälleenrakentamiseen. On kuitenkin selvää, ettei hallintoa voi hoitaa sellainen toimija, joka ei halua tehdä rauhaa Israelin kanssa. Tälläkin hetkellä asiasta käydään kulisseissa neuvotteluja ja siirtymävaiheessa tarvitaan varmasti osapuoliksi niin alueellisia kuin muitakin toimijoita kuten Yhdysvallat. Kenties myös EU:lla voisi olla rooli tässä. Sen jälkeen osapuolet voisivat toivottavasti päästä yhteisen neuvottelupöydän ääreen myös pidemmän tulevaisuuden ratkaisujen löytämiseksi. 

ANTISEMITISMILLE SELKEÄ EI

Kuten todettua myös Israelin valtion toimia on lupa asiallisesti arvioida kunhan ei sorruta kaksoisstandardeihin. Sen sijaan juutalaisiin ihmisinä ja heidän tai Israelin valtion olemassaoloon kohdistuva vihapuhe tai jopa hyökkäykset juutalaisia vastaan olisi syytä tuomita selkeästi myös Euroopan unionin tasolla.

Valitettavasti Gazan tilanne on entisestään kiihdyttänyt antisemitistisiä äänenpainoja ja juutalaisten kokemus heihin kohdistuneen antisemitistisen suhtautumisen kasvusta on huolestuttavaa. Kysymys ei tosin ole vain tämän sodan tuomasta ilmiöstä, vaan Suomessakin esim. synagogat ovat jo ennen tätä sotaa joutunut panostamaan turvallisuuteensa huomattavia määriä. Joelta merelle -huudot eivät ole rauhan asian ajamista, vaan toisen osapuolen hävittämiseen kannustamista. Yhtä lailla selvää on, että mikäli joku esittäisi tai esittää vaatimuksia palestiinalaisten hävittämisestä kansana, tulisi sellaisiin puuttua. 

Antisemitismistä on valitettavan paljon esimerkkejä. Israelin euroviisuedustaja joutui oleilemaan huoneessaan muiden artistien liikkuessa vapaasti ja hänen suojakseen jouduttiin asettamaan massiiviset turvajoukot. Se, että tällaisiin toimiin jouduttiin, kertoo vakavasta juutalaiseen tai juutalaisiin kohdistuvasta uhasta, mutta osaltaan myös haluttomuudesta puuttua uhkaa aiheuttavien henkilöiden selkeän antisemitistiseen toimintaan. Yhdysvaltalaiselta taustaltaan juutalaiselta professorilta vietiin kulkuoikeus työpaikalleen vedoten siihen, ettei hänen turvallisuuttaan voida taata. Minkälaisia reaktioita olisi mahtanut herätä, jos jonkun muun vähemmistöryhmän edustajalle olisi tehty samoin? Helsingin yliopiston edustalla on esitetty joelta merelle -vaatimuksia ja rakennukseen on kiinnitetty banderolli, jossa Israelia kartta on peitetty kokonaisuudessaan palestiinalaistunnuksin eli johon Israelille ei jäisi laisinkaan maata. Nämä ovat esimerkkejä vakavasta antisemitistisestä ongelmasta eikä niille selitykseksi riitä Israelin valtion toiminnan arvostelu. Kun näin tapahtuu suvaitsevuuden nimiin ja rasismin vastaisuuteen vannovissa länsimaissa, voi vain kysyä, mihin nämä periaatteet unohtuivat? Tämäntyyppinen toiminta ei ole millään muotoa hyväksyttävää sen paremmin Suomen kuin Euroopan Unioninkaan tasolla. Antisemitismille on osattava sanoa selkeä ei.

Äänestääkö vaiko ei? Tsekkaa tästä 5 pointtia

Torstai 30.5.2024 klo 19.45

Edellisissä eurovaaleissa äänestysprosentti Suomessa jäi vaatimattomaan noin 40 %, mikä oli selvästi EU:n keskitason alapuolella. Tälläkin kertaa vaalikentillä on törmännyt moniin ihmisiin, jotka pohtivat, kannattaako ylipäätään äänestää. 

Tässä 5 pointtia, miksi niin kannattaa tehdä:

1) EU:lla on iso vaikutus Suomeen, koska arviolta noin 50 % lainsäädännöstämme liittyy tavalla tai toisella EU:hun. Tulevalla kaudella tullaan mitä todennäköisimmin päättämään isoista turvallisuuteen, ilmastokysymyksiin, maahanmuuttoon, talouteen ym. liittyvistä asioista.

2) Vaikka Suomesta valitaan vain 15 meppiä, on osaavalla, kielitaitoisella, verkostoituvalla ja oikeaan aikaan toimivalla mepillä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Mahdollisuuksia parantaa, jos kuuluu isompaan ryhmään kuten esim. EPP, johon Kristillisdemokraatit kuuluvat. 

3) Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan monissa maissa ihmiset taistelevat jopa oman henkensä uhalla siitä, että maahan saataisiin toimiva demokratia. Meillä se on. Vaikka täydellisesti omaa toivettasi vastaavaa ehdokasta ei löytyisikään, on valinnanvaraa kuitenkin aidosti runsaasti, joten valitse sellainen, joka edustaa eniten sinulle tärkeitä asioita.

4) Äänestämättä jättäminen tarkoittaa, että annat päätösvallan niille, jotka äänestävät. Voi olla, että he eivät ole samaa mieltä asioista kuin sinä, jolloin lopputulos vääristyy. Etenkin jos moni sellainen, joka ei kannata liittovaltiokehitystä ja haluaa Suomen näkökulmat paremmin kuuluviin, jättää äänestämättä, vahvistuu päinvastaisen linjan edustajien ääni. 

5) Äänioikeus on niitä harvoja asioita, joissa kaikki 18-vuotiaat EU-kansalaiset ovat täysin tasa-arvoisia. Jokaisella on tasan yksi ääni. Jos vaikkapa 50 % äänestäjistä ajattelee, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä, puhutaan jo parista miljoonasta ihmisestä. Gallup -kannatukset eivät ratkaise, vaan se, kuinka moni kunkin puolueen kannattaja lopulta lähtee uurnille. Jokaisella äänellä on merkitystä ja tosiasiassa myös jokaisella antamatta jääneellä äänellä. 

Belgiassa lähes 90 % äänesti viime eurovaaleissa, eiköhän laiteta mekin paremmaksi kuin viime kerralla 😊

Varautuminen on viisautta ja turvallisuuden perusta

Sunnuntai 12.5.2024 klo 16.22

Rauha on ollut EU:n ytimessä sen perustamisesta lähtien. Euroopan unionin edeltäjän Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ajatus lähti rauhan turvaamisesta Eurooppaan. Silloinen Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti 9.5.1950 että Saksan ja Ranskan hiili- ja terästuotanto asetettaisiin yhteisen toimijan alle ja siten estettäisiin myös sodat entisten vihollisten välillä. Samalla se loisi kaikille halukkaille Euroopan maille perustan taloudelliselle yhdentymiselle. Kaikkiaan kuusi maata lähti mukaan tuolloin ja rauha EU-maiden kesken on säilynyt. 

Kun katsotaan Eurooppaa tänään, on kysymys rauhasta ja turvallisuudesta jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Ukraina tarvitsee tukeamme taistelussa alueellisen koskemattomuutensa ja samalla myös eurooppalaisten arvojen puolesta agressiivista valloitushenkeä ylläpitävää hyökkääjää vastaan.  

Naton toimintojen lisäksi myös EU:n sisällä on syytä tehdä enemmän yhteistyötä eurooppalaisen puolustustarviketuotannon vahvistamiseksi. Puolustuskomissaarin nimeäminen on perusteltua, jotta EU:lle muotoutuu selkeä turvallisuuspilari. Siihen voisi kuulua myös varautuminen erilaisiin hybridiuhkiin ja terrorismiin. 

Suomen ja muiden ulkorajavaltioiden kannalta keskeistä on rajavalvonnan toimivuus, johon on perusteltua kohdentaa myös Unionin rahoitusta. On myös uudistettava turvapaikanhakua koskevia säädöksiä ja sopimuksia, jotka eivät tunnista välineellistettyä maahanmuuttoa ja sen tuomia turvallisuusuhkia. Samalla pitäisi pystyä turvaamaan aidosti hädässäolevien oikeus turvaan. Toisaalta ei voida ajatella, että turvapaikka olisi aina saatava nimenomaan Euroopan unionin alueelta.

Maahanmuuttokysymyksissä risteävät niin inhmilliset kuin turvallisuuskysymykset. Edellinen europarlamentti hyväksyi aivan loppuvaiheessa ns. maahanmuuttopaketin. Se sisälsi monia tarpeellisia elementtejä kuten toimia turvapaikkahakemusten nopeammaksi käsittelyksi ja laittomien maahantulijoiden tietojen yhtenäiseksi tallentamiseksi. Työtä on kuitenkin jatkettava mm. sen suhteen, että mantereellepyrkivien taustoja pystyttäisiin paremmin selvittämään ja palautukset toimisivat paremmin silloin kun turvapaikkaan ei ole perusteita. EU:n työ lähtömaissa rauhan puolesta kaikkinaista vainoa vastaan ja ihmisten elinolosuhteiden hyväksi on myös osaltaan omiaan vähentämään muuttopaineita. 

Keskeinen osa turvallisuutta on huoltovarmuuden vahvistaminen. Meidän on vahvistettava niin Euroopan tasolla kuin osaltaan Suomessakin omavaraisuuttamme mm. ruuan, energian, lääkkeiden, lannoitteiden ja erinäisten kriittisten komponenttien tuotannon osalta. Strategisia riippuvuuksia etenkin autoritäärisiin maihin on vähennettävä. Energiantuotannon osalta huoltovarmuuden vahvistaminen tarkoittaa varmasti ydinvoimarakentamisen uudelleenarviointia etenkin niissä maissa, joissa sitä on ajettu alas.

Elintarviketuotannossa Suomella on mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä jopa lisätä vientiä, mikä onkin maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena. Niin Suomessa kuin koko Euroopassa on samalla turvattava maatalouden kannattavuus. 

Turvallisuuden vahvistamisessa on siis monilta osin kyse ennen kaikkea varautumisesta, jotta voimme mahdollisimman hyvin turvata sekä ihmisten turvallisuuden että kaiken sen hyvän, mitä Eurooppa on vuosisatojen aikana saavuttanut vapauden, demokratian, rauhan ja ihmisarvon kunnioittamisen saralla. 

Järjen ääntä EU-lainsäädäntöön!

Maanantai 22.4.2024 klo 13.01

Euroopan unionin lainsäädäntö tapahtuu niin, että komissio tekee säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. Tätä kutsutaan ns. yhteispäätösmenettelyksi. Neuvostoon kuuluvat kunkin jäsenmaan ministerit politiikanaloittain. Jos parlamentti ja neuvosto eivät käsittelyiden myötä pääse asiasta yhteisymmärrykseen, voidaan sitä hakea vielä ns. sovittelukomiteassa. 

Keskeisimmät EU säädöstyypit ovat asetukset ja direktiivit. Asetukset ovat kaikkia jäsenmaita suoraan sitovia säädöksiä. Direktiiveillä taas säädetään EU-maita koskevista velvoittavista tavoitteista. Maat saavat kuitenkin itse päättää miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan.

Ongelmaksi on jo pidempään muodostunut se, että sääntely on paisunut paisumistaan. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota monet tahot, mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto jo useita vuosia sitten ja aivan hiljattain Finanssiala.  

Paitsi että sääntelyä tulee runsaasti, on se myös usein päällekkäistä, mikä hankaloittaa asetusten tulkintaa ja soveltamista.

Kristillisdemokratian yksi perusperiaate on ns. läheisyysperiaate eli se, että päätökset tehtäisiin mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskevat. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin tulisi ryhtyä toimiin vain silloin, kun jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitteita yksinään. Unionin tulisi siis keskittyä niihin asioihin, joissa yhteistyöstä on todella hyötyä ja jättää muut asiat kansallisvaltioille. Joka ongelmaa ei ole ylipäätään välttämättä järkevää ratkaista säädöksillä, vaan ensin olisi mietittävä muita mahdollisia keinoja. 

Läheisyysperiaatteen mukaista olisi myös hyödyntää ensisijaisesti direktiivejä, joissa jäsenmaille annetaan tavoitteet, mutta keinot jäävät jäsenmaiden harkintaan. Tätä periaatetta noudattamalla tulisivat myös jäsenmaiden erityispiirteet paremmin huomioon otetuiksi. 

Suomen hallituksen tavoitteena on parempi ja vähäisempi EU-sääntely. Tämä on hyvä tavoite myös europarlamentaarikolle. Säätelyviidakkoa ja byrokratiaa tulee purkaa ja selkeyttää, jotta säädöksistä saa selkoa ja ne ovat fiksusti toimeenpantavissa. Juristina olen kiinnittänyt huomiota EU-säädösten kirjoitustapaan, joka on vähintäänkin monipolvinen ja usein hankalasti luettava. Kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden on myös oltava johtavia periaatteita EU:n päätöksenteossa. 

Lyhyesti sanottuna: nyt tarvitaan järjen ääntä EU-lainsäädäntöön! 

Vantaan tragedian äärellä

Keskiviikko 3.4.2024 klo 12.23

Vantaalla tapahtunut kouluampumistapaus on järkyttänyt koko Suomea. On selvää, ettei tällaista pitäisi koskaan päästä tapahtumaan ja koulun tulisi olla turvallinen paikka kaikille. Tapahtuman uhrit perheineen, kuten myös koulun muut oppilaat ja henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken sen tuen, mitä on saatavissa traagisen tapahtuman läpikäymiseen, toipumiseen ja turvallisuudentunteen vahvistamiseen.  

On tärkeää, että asia tutkitaan perusteellisesti, kuten hallitus heti tuoreeltaan lupasi ja että sen jälkeen katsotaan, mihin johtopäätöksiin asiassa on aihetta lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi toivon mukaan paremmin jatkossa. On sinänsä luonnollista ja prosessointiinkin kuuluvaa, että ihmiset pohtivat jo tapahtuneen syitä. Kuitenkin netissä ja somessa vuolaana virtaavassa keskustelussa on se vaara, että tehdään johtopäätöksiä jo ennenkuin asiaa on selvitetty ja ilman siihen liittyvää tietoa. Huhujen levittäminen ei myöskään palvele asian kunnioittavaa ja tarpeenmukaista läpikäyntiä. 

Yleisellä tasolla voimme varmasti sanoa, että oikea-aikaisen avun saatavilla olo, kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen, ystävällinen suhtautuminen toinen toiseensa sekä ylipäätään hyvien eväiden tarjoaminen lasten ja nuorten elämään pikemmin kuin vaikkapa väkivaltaa ihannoivien materiaalien katselu, lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Se, miten nämä asiat mahdollisesti konkreettisesti liittyvät tai eivät liity nyt käsillä olevaan tragediaan, selviää vasta myöhemmin. Annetaan nyt rauha tapahtuneen uhreille ja kouluyhteisölle sekä viranomaisille asian tutkintaan.      

Vainotut, muttei nujerretut naiset

Perjantai 8.3.2024 klo 21.11

Näin naistenpäivänä nousevat mieleen erityisesti ne lukuisat naiset eri puolilla maailmaa, jotka ovat joutuneet monenlaisen kaltoinkohtelun kohteeksi raiskausten, pakkoavioliittojen, henkisen tai fyysisen väkivallan ja ylipäätään kaikenlaisten vapauksien rajoittamisen muodossa. Erityisen  haavoittuvaisessa asemassa ovat vähemmistöihin kuuluvat naiset ja naiset konfliktien keskellä. 

Moni kristityksi kääntynyt nainen jos kohta mieskin on maksanut kovaa hintaa ratkaisustaan maissa, joissa kääntymistä kristityksi ei katsota hyvällä. Lukuisille heistä se on merkinnyt totaalista hylkäämistä perheen taholta, irtisanomista töistä, kaikenlaista syrjintää, halveksuntaa, väkivaltaa, vangitsemista ja jopa kuolemaa. 

Esimerkiksi osassa Nigeriaa islamistiryhmät ovat vuosien ajan järjestelmällisesti hyökänneet kristittyjen kyliin polttaen taloja, tuhoten viljelyksiä, ryöstäen ja raiskaten. Miehet usein tapetaan, naisia ja lapsia kaapataan ja pidetään panttivankeina.

Vainot eri maissa eivät ole nujertaneet heidän uskoaan, mutta traumoja tällainen kohtelu varmasti aiheuttaa. Järjestöt kuten Open Doors ovat pystyneet tarjoamaan heille traumaterapiaa, sielunhoitoa ja hätäapua mm. monissa kohdemaissa toimivissa Toivon keskuksissa. 

Toinen mieleen tuleva ryhmä naisia ovat demokratian ja naisten oikeuksien puolesta toimivat naiset. Taannoisen Arabikevään aikana sain osallistua EPP-naisten järjestämään tapaamiseen Istanbulissa, jonne oli meidän EU-maiden naisjärjestöjen edustajien lisäksi kutsuttu naisia useista Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista. Kuuntelimme heidän kertomuksiaan ja rohkaisimme jatkamaan ponnisteluja demokratian ja naisten aseman parantamiseksi. Tärkeää toki oli, että emme jostain ulkoapäin kertoneet, miten asiat pitäisi tehdä, vaan jaoimme kokemuksia ja rohkaisimme heitä. 

Euroopan Unionin tulee jatkossakin pyrkiä tukemaan demokraattisia prosesseja ja toimia ihmisoikeuksien, mukaanlukien uskonsa vuoksi vainotuksi joutuneiden ihmisten hyväksi. 

Miksi lähdin ehdolle eurovaaleihin?

Torstai 7.3.2024

Viime syksystä alkaen olen pohtinut mahdollista lähtemistä mukaan eurovaaleihin ounastellen, että sellainen pyyntö puolueen suunnasta saattaa tulla. Luin jopa useamman EU:ta käsittelevän kirjan, mm. nyt ehdolle nimetyn entisen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan uran alkutaipaleista kertoneen Olkapäämepin kantapääkausi. Toisaalta kiinnosti, toisaalta ei. EU parlamentin varsin monipolvinen toimintatapa ei suurta innostusta herättänyt, toisaalta yksittäisen mepin vaikutusmahdollisuudet ovat yllättävänkin suuret, jos mietinnön valmistelu osuu kohdalle. Kieltää ei voi myöskään sitä, että EU on niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta erittäin merkittävä yhteisö.

Oman päätökseni käänsi lopulta ehdokkuuden puolelle lopulta etenkin kaksi seikkaa: vahvat vetoomukset puolueen johdon taholta ja toisaalta sisuuntuminen naapurimaan käänteistä, ei vähiten Navalnyin kuolemasta. EU ei toki päätä itänaapurin asioista, mutta on keskeinen toimija Euroopan turvallisuutta ajatellen. Siihen keskusteluun haluan osaltani tuoda panokseni.

Venäjän asiat ovat itseäni kiinnostaneet jo yli 15 vuoden ajan. Opiskelin silloin puoli vuotta  venäjää päätoimisesti, josta pari kuukautta Pietarin lähistöllä. Tutustuin maan rikkaaseen musiikki-, taide- ja kirjallisuuskulttuuriin ja luin kasapäin venäläistä yhteiskuntaa käsitteleviä kirjoja. Venäjän taito ei enää parhaimmillaan ole, mutta kiinnostus maan kehityksen seuraamiseen on pysynyt. Ajattelu- ja toimintatavat ovat siellä monella lailla erilaiset, mitä lännessä voi olla vaikea ymmärtää. Näitä valaisee mm. Mihail Siskin viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Sota vai rauha: kirjoituksia Venäjästä ja lännestä. 

Kohtuullisen tiedonjanoisena kansainväliset asiat ovat kiinnostaneet laajemminkin jo vuosien ajan. Matkailun merkeissä on tullut muutamaa lukuunottamatta käytyä kaikissa EU-maissa ja tarkkailtua elämänmenoa niissä monelta kantilta. Vuosien varrella olen myös ollut innokas kielten opiskelija ja aina mukavampi on ollut, jos on voinut käyttää kyseisen maan kieltä. Englannin ja ruotsin lisäksi verryttelemään on päässyt saksaa, italiaa ja espanjaa. 

EU-asioihin pääsin jossain määrin tutustumaan KD-naisten puheenjohtajana ollessani, jolloin osallistuin EPP-Women (EPP on yksi EU:n puolueryhmä, johon Suomesta kuuluvat Kokoomus ja Kristillisdemokraatit) -järjestön seminaareihin Brysselissä, Bratislavassa ja Istanbulissa. Viime mainitussa tapasimme Arabikevään mainingeissa arabimaiden naisia ja kävimme keskusteluja ja rohkaisimme heitä demokraattisten prosessien edistämisessä. 

EU on parhaimmillaan itsenäisten valtioiden yhteisönä, joka yhdistää voimat isoissa kysymyksissä kuten kilpailukykyyn, sisämarkkinoihin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Sen sijaan liittovaltion suuntaan EU:ta ei tule kehittää, vaan jättää jäsenvaltioiden päätöksentekoon asiat, jotka niille paremmin sopivat. Suomea ajatellen näitä kysymyksiä on esim. metsäpolitiikan puolella useita. 

Mukana siis ollaan Kristillisdemoraattien erinomaisella sloganilla Järjen ääni Euroopassa!

Valta on vaihtunut

Sunnuntai 3.3.2024 klo 15.28

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ansiokkaasti hoitamat virkakaudet ovat päättyneet ja virassa on aloittanut Alexander Stubb. Pehmeää laskua ei uusi tasavallan presidentti viran hoitoon tässä maailmantilanteessa saa, vaan heti on oltava valmiudessa ja ajan hermolla.

Jos edeltäjä osoitti esimerkillistä Suomen asioihin paneutumista, ei ole syytä epäillä että seuraajakaan tässä jäisi huonommaksi. Pääministerikausilta Stubbille on tullut jo kokemusta siitä, että sanansa saa asettaa huolella, kun jotain lausuttavaa julkisuuteen tulee. Presidentti Niinistö onnistui siinä loistavasti ja osoitti ulkopolitiikan johtamisen lisäksi myös arvojohtajuutta. 

Stubbin vahvuuksia ovat laaja ulkopoliittinen ja ylipäätään poliittinen kokemus, monipuoliset verkostot ja kielitaito sekä tehokkuus. Tärkeää on kuitenkin, että tehokkuus ja harkinta kulkevat käsi kädessä. 

Isoimpia kysymyksiä alkaneella kaudella tulevat varmasti olemaan Suomen asemoituminen Natossa ja toisaalta varautuminen mitä erilaisimpiin tilanteisiin itänaapurin taholta. Tärkeää on toki myös se, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa perustuslain mukaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Toivotan tasavallan presidentille esikuntineen paljon viisautta tärkeässä tehtävässään! 

Hyvinvointialueen rakentaminen käyntiin

Tiistai 1.3.2022 klo 23.05

Aluevaltuuston työskentely on polkaistu käyntiin. Keväällä edessä on tiivis rupeama mm. strategian työstämisen parissa ja sen kanssa kulkee rinnan myös hallintosääntö, jota rakennetaan useammassa vaiheessa täydentäen. Strategia luo suuntaviivat tärkeimmille tavoiteltaville asioilla, kun taas hallintosääntö täydentää laeissa olevia säädöksiä ja määrittelee esim. toimielinrakenteen ja on käytännön toiminnan "pelisääntökirja".

Nyt kun ollaan aivan uuden edessä on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä strategian että hallintosäännön rakentamiseen. Viime mainitun osalta on tärkeää, että niin toiminnalliset kuin juridisetkin vaikutukset on huolella mietitty. Se hyvä puoli toki on, että mikäli joku asia kaipaa korjausta, voidaan hallintosääntöä myös varsin helposti muuttaa. Vaatii huolellista paneutumista, että kaikki tarpeellinen tulee huomioon otetuksi ja asioiden keskinäiset vaikutukset huomatuksi. Tähän tarvitaan viisautta niin aluehallitukselle kuin -valtuustolle. 

Samaan aikaan näiden prosessien kanssa ja niistä myös riippuen etenevät myös henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden siirtoon liittyvät prosessit sekä organisaation rakentaminen itse palveluiden tuottamisen suhteen. Hihat saavat heilua ahkerasti, jotta saadaan valmista vuodenvaihteeseen mennessä. Valmisteluelimet ovat tehneet hyvää työtä, joten tästä on hyvä jatkaa! 

Hyvinvointialueen TOP 10 haasteet

Lauantai 22.1.2022 klo 0.52

Tulevilla hyvinvointialueilla on nähdäkseni useita isoja kysymyksiä edessään. Tässä oma TOP 10 listaukseni:

1) Hyvintointialueen rakentaminen Sunnuntaina valittavat aluevaltuustot alkavat rakentamaan 1.3.22 lähtien uusia hyvinvointialueita, jotka alkavat huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.23 lähtien. Siihen mennessä on saatava Keski-Suomessakin liki 10.000 ihmiselle uusi työnantaja, huolehdittava hankintojen ja sopimusten siirroista, kiinteistöjen käytöstä sopimisesta, päätettävä tietojärjestelmistä sekä luotava alueelle hallinto. Kovin pahasti ei olisi toivottavaa mennä vikaan missään näistä, jottei lähdetä ihan vinoon rakentamaan uutta. Sen sijaan olisi syytä olla avoimuutta ottaa käyttöön parhaat ratkaisut eri kunnista ja saada monipuolisesti sekä eri kuntien että poliittisten ryhmien ääni kuuluviin hallintoa kuitenkaan paisuttamatta.

2) Taloudenpito 
Hyvinvointialueen on osattava käyttää viisaasti sille valtiolta ohjatut varat. Tarpeita on paljon ja palkatkin pahasti jälkeenjääneitä, joten haasteita tulee tässä olemaan. Parhaiden käytäntöjen käyttöönotolla, jonojen purkamisella ja kitkattomilla hoitoketjuilla, digitalisaation hyödyntämisellä (soveltuvissa kohdin) sekä onnistuneella ennaltaehkäisyyn panostamisella voidaan myös taloudenpitoa helpottaa.

3) Henkilöstön veto- ja pitovoimasta huolehtiminen 
Erityisesti terveydenhuollon, mutta myös jossain määrin sosiaalihuollon ja pelastustoimen henkilöstön riittävyys on aito huolenaihe, jonka eteen on tehtävä alusta lähtien paljon töitä. On toivottavaa, että etenkin hoitajien palkkauskysymyksessä päästäisiin valtakunnallisesti eteenpäin yhtenä työn arvostusta osoittavana toimenpiteenä. Lisäksi työhyvinvointia on parannettava niin, että työn ehtisi tehdä kohtuullisessa ajassa, työntekijöitä kuultaisiin aidosti ja johtaminen toimisi muutenkin. Mikäli näissä onnistutaan, olisi toivottavaa saada houkuteltua takaisin myös osa sote-alalle kouluttautuineista, mutta muihin hommiin lähteneistä työntekijöistä. Tarvitaan myös monipuolisia koulutusratkaisuja ja ulkomaista työvoimaa kotimaisen lisäksi. Pelastustoimen osalta henkliöstöhaasteet liittyvät toisaalta varallaolotulkintojen tiukentumiseen (tarvitaan lisää henkilöstöä) että toisaalta siihen, löytyykö riittävästi ihmisiä VPK toimintaan. 

4) Ikääntymisen haasteeseen vastaaminen
Väestö ikääntyy tulevina vuosina merkittävästi. Moni pysyy hyväkuntoisena ja aktiivisena toimijana pitkään, mutta myös hoidon ja hoivan tarpeet tulevat lisääntymään. Näihin vastaaminen edellyttää mm. monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Tavanomaisen kotona asumisen ja palveluasumisen väliin tarvitaan kevyemmin tuettuja senioriasuntoja, joissa tukea olisi saatavilla tarvittaessa. Näiden suhteen on tehtävä yhteistyötä kuntien kanssa. Myös muun palvelurakenteen tulisi pyrkiä ketterästä vastaamaan tarpeisiin ja tukea ihmisten hyvinvointia. 

5) Jonojen purkaminen ja integraatio 
Jonoissa odottelu ei paranna ketään ja pahimmillaan sekä huonontaa vointia että lisää kustannuksia. Jonoja on pyrittävä purkamaan yhteistyössä yksityisen sektorinkin kanssa esim. palveluseteleiden avulla. Yksi keskeinen koko uudistuksen tavoite on toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluiden ja toisaalta perus- ja erikoissairaanhoidon sujuvampi toiminta yhdessä (integraatio) ilman tarpeettomia raja-aitoja. Suotavaa olisi, että asiakkaan tarpeisiin voitaisiin vastata kokonaisvaltaisemmin ja tarvittaessa moniammatillisesti ilman juoksuttamista kovin monelta luukulta toiselle. 

6) Lähipalveluiden turvaaminen
Etenkin pienemmissä kunnissa on huolta herättänyt se, saavatko ne ja kuinka paljon edustusta aluevaltuustoon. Toivottavasti edustajia saadaan laajasti eri Keski-Suomen kunnista. Kristillisdemokraattien näkemys on joka tapauksessa päättäjien kotikunnista riippumatta se, että haluamme pitää koko Keski-Suomen mukana. Se tarkoittaa sitä, että palveluita on oltava saatavilla asukkaiden lähellä myös pienemmissä kunnissa. Mummoja ja pappoja ei tule siirtää palveluasumiseen alueen laidalta toiselle, vaan paikka olisi mieluiten löydyttävä omasta kunnasta tai niin läheltä kuin suinkin mahdollista.

7) Mielenterveyspalveluiden saatavuus
Palveluaukkoja löytyy varmasti myös muilta sektoreilta, mutta erityistä huomiota toivon kiinnitettävän siihen, että etenkin nuoret saisivat matalalla kynnyksellä riittävän kestoisia ja tarpeeseen vastaavia mielenterveyspalveluita. Osittain sama haaste koskee myös päihdepalveluita. Oleellista on myös se, että mikäli nämä kummatkin ovat asiakkaalla ajankohtaisia, hoidettaisiin häntä kokonaisvaltaisesti eikä ongelmia lokeroiden. 

8) Ennaltaehkäisyssä konkretiaan
Paljon on puhuttu ennaltaehkäisyn merkityksestä vuosin varrella. Jotta siinä päästään eteenpäin, on myös pureuduttava ongelmien syihin. Mistä esimerkiksi johtuvat kasvaneet mielenterveysongelmat? Erityisesti lasten kohdalla tulisi jo varhaisessa vaiheessa olla tarjoamassa sekä hyviä eväitä elämään että tunnistaa tilanteita, joissa tukea lapselle ja perheille tarvitaan sekä mahdollistaa se. 

9) Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa
Julkisen palvelutuotannon lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä niin järjestöjen kuin yritysten kanssa. Ulkoistamisia ja palveluseteleitä sekä muitakin malleja tulee hyödyntää jatkossakin silloin kun se suinkin järkevää on. 

10) Rajapinnat kuntien suuntaan
Vaikka hyvinvointialueiden myötä rajoja poistuu, tulee toisaalta myös uusia rajapintoja erityisesti kuntien suuntaan. Näitä löytyy niin lasten ja nuorten palveluista kuin toisaalta ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja vaikkapa ikääntyneiden asumisen suunnittelusta. Näihin tulee pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvät ja sujuvat yhteistyömallit kuntien kanssa. 

Hoidettavia asioita tulee siis riittämään, mutta ratkaisujakin on löydettävissä. Oman osuuteni näiden ratkaisemiseen olen valmis tekemään, mikäli siihen mahdollisuus tarjoutuu. 

Mitkä ihmeen aluevaalit?

Torstai 30.12.2021 klo 15.20

Olemme historiallisen vaiheen äärellä kun 23.1. äänestetään ensimmäistä kertaa koskaan maakunnallisissa aluevaaleissa ja valitaan hyvinvointialueen aluevaltuusto. Moni on pohtinut, mistä ihmeestä siellä päätetään? Kyseessä on se parikymmentä vuotta valmisteltu sote-uudistus, jossa kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidettavaksi laajemmille hartioille eli maakunnan kokoiselle hyvinvointialueelle. Mukaan on otettu myös pelastustoimi eli tutummin paloasemat ja ensihoito.

Uudistuksella haetaan palveluiden ja taloudellisen vastuun tasapainoisempaa jakautumista ja hallintaa. Lisäksi olennaista on ns. integraatio eli se, että asukkaat saisivat saumattomammin niin sosiaali- kuin terveyspalvellut mukaan lukien erikoissairaanhoidon samalta palveluntuottajalta. 

Kyse ei ole mistään pikkujutusta kun Keski-Suomessakin liki 10.000 ihmisen työnantaja vaihtuu ja tuhansia sopimuksia, hankintoja ym. järjestellään uusiksi. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.22 ja varsinaisesti hommat siirtyvät hyvinvointialuulle kunnilta vuoden 2023 alusta. Vuosi 22 tuleekin varmasti olemaan varsin intensiivisen valmistelun aikaa. 

Tärkeintä kuitenkin tässä vaiheessa on se, että kansalaiset jälleen kerran kävisivät äänestämässä. Kyse on ihan jokaista meitä koskettavista palveluista!

Itselleni sote-asiat ovat tulleet kaupunginvaltuutettuna tutuksi viimeisen 16 vuoden aikana monella lailla niin sote-lautakunnassa kuin kaupunginhallituksen työskentelyssä. Erityisesti sydäntä lähellä ovat olleet lasten ja ikäihmisten asiat. Mielelläni tuon kokemuksen ja juridisen osaamisen annan myös hyvinvointialueen rakentamisen käyttöön. 

Demokratia ei ole itsestäänselvyys

Lauantai 12.6.2021

Olemme jälleen kerran avointen ja vapaiden vaalien äärellä. Suomessa vaaleja on välillä siinä määrin tiuhaan, että vaaliväsymystäkin voi esiintyä. Demokratia ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, ei Euroopassakaan. Olen paljon miettinyt niin Venäjän kuin Valko-Venäjän tilannetta, joissa vapaista vaaleista ei ole tietoa. Ensinmainitussa oppositiotoimintaa ollaan luokittelemassa äärijärjestöksi ja sen keulakuva on vähintäänkin kyseenalaisilla perusteilla istumassa vankilassa. Jälkimmäisessä kansa on jo kuukausia protestoinut ja vaatinut vapaita vaaleja ja samalla elänyt pelossa. Sadat ovat joutuneet pidätetyksi, nöyryytetyksi ja jopa kidutetuksi vankilassa tämän varsin oikeutetun vaatimuksen johdosta. 

Noin 10 vuotta sitten olin Valko-Venäjällä silloisen puolueen puheenjohtajamme Päivi Räsäsen kanssa tukemassa sikäläisen kristillisdemokraattisen puolueen perustamista osallistumalla perustamiskokoukseen. Kokous oli järjestyksessään jo muistakaakseni toinen tai kolmas ja senkin jälkeen on pidetty vastaavia kokouksia. Miksi? Koska viranomaiset eivät rekisteröitymistä suostu hyväksymään vaikka kaikki laissa vaaditut seikat olisi täytettykin. Sama on koskenut muita oppositioryhmiä. Rekisteröitymisiä ei ole sallittu ja rekisteröimätön toiminta on ollut kiellettyä. Valkovenäläiset maksavat kovaa hintaa siitä, että haluavat maahansa demokratiaa.

Suomessa ei ole näin. Vaalit ovat vapaat ja demokraattiset ja kansa saa aivan aidosti valita, ketä se haluaa äänestää. Jyväskylässäkin on yli 600 ehdokasta, joten on mistä valita. Kristillisdemokraateilla on myös hyvä 42 ehdokkaan joukko, josta toivottavasti voit löytää oman ehdokkaasi tai kenties jo olet löytänytkin. 

Tärkeintä on kuitenkin arvostaa demokratiaa niin paljon, että äänestää. Vain sinä voit käyttää sinun äänesi ja kertoa sillä minkälaisia asioita, arvoja tai henkilöä kannatat. Lähdetään kaikki äänestysikäiset uurnille!

Veteraanipalveluiden äärellä

Lauantai 29.5.2021 klo 0.45

Valmistelemani ja Jyväskylän Kristillisdemokraattisen ryhmän jättämä valtuustoaloite rintamaveteraanien palveluiden entistä sujuvammasta ja laajemmasta saamisesta jätettiin loppusyksyllä ja käsiteltiin viime kuun valtuustossa. Veteraaniasioita on käsitelty myös sosiaali-ja terveyslautakunnassa tämän lisäksi muutamaan otteeseen ja olen keskustellut asiasta niin viranhaltijoiden kuin järjestötoimijoiden kanssa. Myös jäsenistössämme on vankkaa veteraaniasioiden tuntemusta, mikä on ollut suureksi avuksi asiassa.

Veteraanit ovat erityisryhmä, jota koskevassa laissa määritellään heille kuuluvat palvelut. Vaikka kunnat niiden järjestämisestä huolehtivatkin, maksaa kulut kunnille Valtiokonttori. Palveluiden saamisessa ja viestin kulkemisessa on kuitenkin ollut aika ajoin haasteita veteraaneilta ja heidän omaisiltaan tulleen palautteen perusteella. Nyt käydyn prosessin ja keskustelujen myötä moni asia on kuitenkin nytkähtänyt eteenpäin ja uskon, että jatkossa niin kuntoutuspalvelut kuin kotiin annettavat palvelut tulevat toimimaan paremmin. Yhä harveneva veteraanijoukko on sen ansainnut! 

Onko meillä varaa nostaa hoitoalan palkkausta vai varaa olla nostamatta?

Perjantai 23.4.2021 klo 22.33 - Marika Visakorpi

Keski-Suomen KD otti tänään piirikokouksessaan kantaa hoitoalan henkilöstövajeeseen ja peräänkuulutti akuutteja toimenpiteitä. Kuten kotisivuiltani löytyvästä kannanotostamme voit lukea, tarvitaan monenlaisia toimia alan arvostuksen nostamiseksi. Tähän sisältyvät ainakin oppilaitosyhteistyö, oppisopimuskoulutus, hoiva-avustajakoulutus, johtamisen tukeminen ja kehittäminen, henkilöstön mielipiteiden kuunteleminen sekä ulkomaisen työvoiman hankkiminen. On kuitenkin uskallettava puhua myös rahasta. 

Asia ei ole uusi ja jo pääministeri Kataisen aikaan palkkaus oli paljonkin esillä. Tosiasia on kuitenkin se, että terveydenhoitoalan kuten myös varhaiskasvatuksen palkat ovat edelleen sellaisessa kuopassa, joka ei osoita tärkeän ja merkittävän työn arvostusta. Palkassa mitattuna teknisten asioiden hoitaminen näyttää edelleen olevan ihmisten hoitamista arvostetumpaa. Korona -ajan entisestään koventunut työpaine on vienyt tilannetta alati haastavampaan suuntaan. Venymisestä tulee tarjota kompensaatiota, mutta työvoimapula on kertakaikkiaan otettava vakavasti myös pidemmällä aikavälillä. 

Yhtä rehellistä on todeta, ettei palkkauskysymysten ratkaiseminen ole helppoa. Asiassa osallisia ovat niin ay-liike, työnantajat kuin valtiokin eikä julkisen talouden kassakaapeissa ole roposia helposti irroitettavissa. Mikäli soteuudistus tällä kertaa toteutuu, olisi kuitenkin tarjolla "nyt jos koskaan" -tyyppinen tilanne: uuden organisaation syntyessä olisi luonteva taitekohta tarkastella myös palkkoja. Johtaisiko tämä vain kilpalaulantaan kaikilla aloilla? Kuitattaisiinko vaatimus sillä, että hoitotyö ei ole tuottavaa eikä julkinen talous tällaista kestä?

On kuitenkin kysyttävä myös, kestääkö yhteiskuntamme sitä, että tuhansittain terveydenhoitoalalle koulutettuja ihmisiä on päättänyt lähteä muihin hommiin eivätkä moninaiset muut toimet näytä yksin haastetta ratkaisevan? Sosiaali- ja terveyslautakunnassa nelisen vuotta olleena tiedän, että asioiden eteen tehdään hartiavoimin työtä. Hoitoalan työ on äärimmäisen arvostettavaa ja yhteiskunnan kannalta elintärkeää. Sen tietää jokainen viimeistään silloin, kun itse tai läheinen on hoidon tai hoivan tarpeessa. Kukaan ei kuitenkaan voi tehdä tuplavuoroja määrättömästi, kun työntekijöitä ei ole saatavilla. Hoitajamitoitusten toteuttaminenkin edellyttää sitä, että on henkilöitä, jotka haluavat tulla tekemään hoiva-alan tärkeää työtä. 

Palkkaus on yksi ja merkittävä osa arvostuksen osoitusta, johon olisi nyt uskallettava tarttua. Myös ikäihmisten arvostamista voimme parantaa ja ottaa oppia vaikkapa monilta maahanmuuttajilta tässä asiassa. Hoiva-alan työ on arvokasta, koska jokainen ihminen on arvokas iästä tai terveydentilasta riippumatta. Tämä on myös kristillisdemokratian ydintä. 

Turvapaikanhakijan velvollisuus ja oikeus on ymmärtää yhteiskuntaa

Sunnuntai 21.3.2021 klo 17.56

Petteri Muotkan ja Marika Visakorven kirjoitus on julkaistu ensin Keskisuomalaisessa 20.3.21

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi hiljattain lausunnon selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteossa oli useita hyviä kotoutumisen edistämiseen tähtääviä esityksiä, joita kaupunki kannatti. Siihen sisältyi myös seuraava esitys: "Hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe."

Kaupungin lausunnossa esitettiin, ettei kaupunki tällaista koetta kannata. Kristillisdemokraatit esittivät Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattamana, että koe tulisi järjestää, mutta esitys hävisi äänin 7-6.

Kotoutumisen keskeisiä elementtejä ovat suomen kielen oppiminen, työ- tai opiskelupaikan saaminen sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, arvojen ja sääntöjen tunteminen. On tärkeää, että maahanmuuttajat laajemminkin saavat tietää suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä periaatteista kuten vaikkapa työntekijän oikeuksia, tavanomaisia rikoksia, sanan- ja uskonnonvapautta ja muita perusoikeuksia ja toisaalta velvollisuuksia koskevista säännöksistä. Erityisen tarpeellista tämä on haavoittuvassa asemassa oleville. Esimerkiksi perheväkivallan rangaistavuus ja toisaalta avunsaantimahdollisuudet on tärkeä tietää. Tietoa tarvitaan myös monista käytännön asioista.

Miksi kokeen järjestäminen olisi sitten tarpeen? Turvapaikanhakijatkin ovat heterogeeninen ryhmä niin oppimisen edellytysten kuin oppimismotivaation kannalta. Osa hoitaa opinnot hienosti, osalla motivaatiossa ja oppimisessa on haasteita. Vaikka suomalainen yhteiskunta –kurssille osallistuminen on nytkin pakollista, on osallistuminen silti vaihtelevaa. Aiheettomista poissaoloista tulevat seuraamukset vaihtelevat niin ikään eikä oppimista testata. Velvoittavuutta on siis syytä lisätä. Kokeen järjestäminen luotettavalla tavalla korostaisi opiskelun ja asioiden omaksumisen tärkeyttä.

Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia siitä, että jokainen turvapaikanhakija saa tarpeelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta kotoutumisen pohjaksi. Itse kukin meistä voi puolestaan edesauttaa niin turvapaikanhakijoiden kuin muidenkin maahanmuuttajien kotoutumista tutustumalla heihin ja tutustuttamalla heitä maahamme ja kulttuuriimme.   

Petteri Muotka
kaupunginvaltuutettu (kd)
kaupunginhallituksen jäsen

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
ryhmäpuheenjohtaja

Kotihoidontuki lisää perheiden valinnanvapautta

Lauantai 30.1.2021 klo 22.42

Julkaistu Keskisuomalaisen mielipideosastolla 30.1.21 

Ksml uutisoi 22.1.21 puolueiden näkemyksistä kotihoidontukeen liittyen. Kristillisdemokraateille kotihoidontuki ja sen kuntalisä ovat olleet kautta aikojen tärkeinä pidettyjä asioita, joita on puolustettu niin hallituksessa kuin kunnissa lukuisia kertoja.  

Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan lasten hoidossa on tarjottava aidosti erilaisia vaihtoehtoja joustavasti lapsen ja perheen tarpeista käsin. Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita sopivin hoitoratkaisu perheelleen oli se sitten kotihoito, perhepäivähoito tai päiväkodissa tapahtuva varhaiskasvatus kerhotoimintaakaan unohtamatta. Kotihoidontuki tuo paitsi valinnanvapautta, myös helpottaa painetta päiväkotipaikkojen riittävyydessä. Töitä on tehtävä myös Jyväskylässä sen suhteen, että päiväkotien ryhmäkoot saataisiin pidettyä riittävän pieninä ja siten turvattua laadukas varhaiskasvatus.

Järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen KD:n esitämällä Taaperobonus -mallilla. Siinä maksettaisiin ansiosidonnaisten äitiys- ja vanhempainpäivärahakausien päätyttyä hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joko kotihoitoon tai varhaiskasvatuspalveluiden ostoon. Malli olisi yhteiskunnan kannalta kustannusneutraali. Yhdenvertaisten kouluvalmiuksien turvaamiseksi näemme tärkeänä kaikille lapsille tarjolla olevan laadukkaan esiopetuksen ja kannatamme sen laajentamista myös 5-vuotiaille.

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on, että voimme olla tarjoamassa lapsille hyviä eväitä elämään ja tarvittaessa tukea perheille tärkeässä kasvatustehtävässä.

Yhdeksännet vaalit edessä

Sunnuntai 24.1.2021 klo 21.11

Laskeskelin tuossa, että tämän kevään kuntavaalit ovat yhdeksännet vaalit, joissa olen henkilökohtaisesti ehdokkaana. Voittoja ja tappioita on tullut tasapuolisesti: joka toisissa vaaleissa läpi, joka toisissa ei. Tarkemmin ottaen valtuustoon pääsin ensi yrittämällä, mutta eduskuntaan ovet eivät ole avautuneet. Nyt katsotaan sitten, onko kansalla luottamusta annettavana viidennelle valtuustokaudelle.

Valtuustossa ja muissa luottamustehtävissä työskentely on ollut hyvin opettavaista ja mielenkiintoista. Vaikka tunteja ei ole tullut laskettua, toivoisi silti voivansa tehdä vielä enemmänkin. Työssäkäyvänä ja joskus jotain muutakin elämää viettämään pyrkivänä ajalliset limiitit ovat kuitenkin rajalliset.

Tällä valtuustokaudella olen aivan erityisesti panostanut ikäihmisten asioiden edistämiseen ja tarvetta sille olisi edelleen. Siitä voit lukea tarkemmin Uutisissa näkyvästä mielipidekirjoituksesta. Toki moni muukin asia on ollut kiinnostuksen ja kommentoinnin kohteena ja ryhmänä olemme olleet vaikuttamassa vielä useampiin asioihin. Lopulta kyse on kuitenkin myös yhteistyöstä muiden ryhmien kanssa ja hyvää yhteistyötä onkin tehty mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa olen jäsenenä.     

Myöskään vaalit eivät ole yhden ihmisen kisa (jos nyt presidentinvaaleja ei oteta lukuun), vaan yhteinen projekti. Iloitsen siitä, että meillä on monipuolinen nyt jo lähes 35 ehdokkaan joukko tässä vaiheessa ja yhdessä haluamme olla rakentamassa omaa kotikuntaamme ja tavoittelemassa siihen kuntalaisten valtakirjaa. Kirjoituksia, videoita ja ehdokkaiden esittelyä löytyy FB Jyväskylän Kristillisdemokraatit sivuilta ja instagram sivuilta kdjyvaskyla. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.kdjyvaskyla.fi.

Tutustumassa kannattaa käydä siksikin, että yksi asia on näissä vaaleissa ainakin eri lailla: mitään varmuutta ei ole siitä, pääsemmekö kohtaamaan kaupunkilaisia turuille ja toreille. Todennäköisesti se voi olla hyvin rajallista vallitsevista olosuhteista johtuen. Terveys edellä luonnollisesti näissäkin asioissa. 

Tervetuloa siis minun ja Jyväskylän Kristillisdemokraattien sivuille tutustumaan ja kommentoimaan. Jos mielessäsi on kysymyksiä tai kommentteja, voit laittaa niitä myös sähköpostilla marika.visakorpi@kd.fi