Blogi

Järjen ääntä EU-lainsäädäntöön!

Maanantai 22.4.2024 klo 13.01

Euroopan unionin lainsäädäntö tapahtuu niin, että komissio tekee säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. Tätä kutsutaan ns. yhteispäätösmenettelyksi. Neuvostoon kuuluvat kunkin jäsenmaan ministerit politiikanaloittain. Jos parlamentti ja neuvosto eivät käsittelyiden myötä pääse asiasta yhteisymmärrykseen, voidaan sitä hakea vielä ns. sovittelukomiteassa. 

Keskeisimmät EU säädöstyypit ovat asetukset ja direktiivit. Asetukset ovat kaikkia jäsenmaita suoraan sitovia säädöksiä. Direktiiveillä taas säädetään EU-maita koskevista velvoittavista tavoitteista. Maat saavat kuitenkin itse päättää miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan.

Ongelmaksi on jo pidempään muodostunut se, että sääntely on paisunut paisumistaan. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota monet tahot, mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto jo useita vuosia sitten ja aivan hiljattain Finanssiala.  

Paitsi että sääntelyä tulee runsaasti, on se myös usein päällekkäistä, mikä hankaloittaa asetusten tulkintaa ja soveltamista.

Kristillisdemokratian yksi perusperiaate on ns. läheisyysperiaate eli se, että päätökset tehtäisiin mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskevat. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin tulisi ryhtyä toimiin vain silloin, kun jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitteita yksinään. Unionin tulisi siis keskittyä niihin asioihin, joissa yhteistyöstä on todella hyötyä ja jättää muut asiat kansallisvaltioille. Joka ongelmaa ei ole ylipäätään välttämättä järkevää ratkaista säädöksillä, vaan ensin olisi mietittävä muita mahdollisia keinoja. 

Läheisyysperiaatteen mukaista olisi myös hyödyntää ensisijaisesti direktiivejä, joissa jäsenmaille annetaan tavoitteet, mutta keinot jäävät jäsenmaiden harkintaan. Tätä periaatetta noudattamalla tulisivat myös jäsenmaiden erityispiirteet paremmin huomioon otetuiksi. 

Suomen hallituksen tavoitteena on parempi ja vähäisempi EU-sääntely. Tämä on hyvä tavoite myös europarlamentaarikolle. Säätelyviidakkoa ja byrokratiaa tulee purkaa ja selkeyttää, jotta säädöksistä saa selkoa ja ne ovat fiksusti toimeenpantavissa. Juristina olen kiinnittänyt huomiota EU-säädösten kirjoitustapaan, joka on vähintäänkin monipolvinen ja usein hankalasti luettava. Kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden on myös oltava johtavia periaatteita EU:n päätöksenteossa. 

Lyhyesti sanottuna: nyt tarvitaan järjen ääntä EU-lainsäädäntöön! 

Vantaan tragedian äärellä

Keskiviikko 3.4.2024 klo 12.23

Vantaalla tapahtunut kouluampumistapaus on järkyttänyt koko Suomea. On selvää, ettei tällaista pitäisi koskaan päästä tapahtumaan ja koulun tulisi olla turvallinen paikka kaikille. Tapahtuman uhrit perheineen, kuten myös koulun muut oppilaat ja henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken sen tuen, mitä on saatavissa traagisen tapahtuman läpikäymiseen, toipumiseen ja turvallisuudentunteen vahvistamiseen.  

On tärkeää, että asia tutkitaan perusteellisesti, kuten hallitus heti tuoreeltaan lupasi ja että sen jälkeen katsotaan, mihin johtopäätöksiin asiassa on aihetta lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi toivon mukaan paremmin jatkossa. On sinänsä luonnollista ja prosessointiinkin kuuluvaa, että ihmiset pohtivat jo tapahtuneen syitä. Kuitenkin netissä ja somessa vuolaana virtaavassa keskustelussa on se vaara, että tehdään johtopäätöksiä jo ennenkuin asiaa on selvitetty ja ilman siihen liittyvää tietoa. Huhujen levittäminen ei myöskään palvele asian kunnioittavaa ja tarpeenmukaista läpikäyntiä. 

Yleisellä tasolla voimme varmasti sanoa, että oikea-aikaisen avun saatavilla olo, kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen, ystävällinen suhtautuminen toinen toiseensa sekä ylipäätään hyvien eväiden tarjoaminen lasten ja nuorten elämään pikemmin kuin vaikkapa väkivaltaa ihannoivien materiaalien katselu, lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Se, miten nämä asiat mahdollisesti konkreettisesti liittyvät tai eivät liity nyt käsillä olevaan tragediaan, selviää vasta myöhemmin. Annetaan nyt rauha tapahtuneen uhreille ja kouluyhteisölle sekä viranomaisille asian tutkintaan.      

Vainotut, muttei nujerretut naiset

Perjantai 8.3.2024 klo 21.11

Näin naistenpäivänä nousevat mieleen erityisesti ne lukuisat naiset eri puolilla maailmaa, jotka ovat joutuneet monenlaisen kaltoinkohtelun kohteeksi raiskausten, pakkoavioliittojen, henkisen tai fyysisen väkivallan ja ylipäätään kaikenlaisten vapauksien rajoittamisen muodossa. Erityisen  haavoittuvaisessa asemassa ovat vähemmistöihin kuuluvat naiset ja naiset konfliktien keskellä. 

Moni kristityksi kääntynyt nainen jos kohta mieskin on maksanut kovaa hintaa ratkaisustaan maissa, joissa kääntymistä kristityksi ei katsota hyvällä. Lukuisille heistä se on merkinnyt totaalista hylkäämistä perheen taholta, irtisanomista töistä, kaikenlaista syrjintää, halveksuntaa, väkivaltaa, vangitsemista ja jopa kuolemaa. 

Esimerkiksi osassa Nigeriaa islamistiryhmät ovat vuosien ajan järjestelmällisesti hyökänneet kristittyjen kyliin polttaen taloja, tuhoten viljelyksiä, ryöstäen ja raiskaten. Miehet usein tapetaan, naisia ja lapsia kaapataan ja pidetään panttivankeina.

Vainot eri maissa eivät ole nujertaneet heidän uskoaan, mutta traumoja tällainen kohtelu varmasti aiheuttaa. Järjestöt kuten Open Doors ovat pystyneet tarjoamaan heille traumaterapiaa, sielunhoitoa ja hätäapua mm. monissa kohdemaissa toimivissa Toivon keskuksissa. 

Toinen mieleen tuleva ryhmä naisia ovat demokratian ja naisten oikeuksien puolesta toimivat naiset. Taannoisen Arabikevään aikana sain osallistua EPP-naisten järjestämään tapaamiseen Istanbulissa, jonne oli meidän EU-maiden naisjärjestöjen edustajien lisäksi kutsuttu naisia useista Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista. Kuuntelimme heidän kertomuksiaan ja rohkaisimme jatkamaan ponnisteluja demokratian ja naisten aseman parantamiseksi. Tärkeää toki oli, että emme jostain ulkoapäin kertoneet, miten asiat pitäisi tehdä, vaan jaoimme kokemuksia ja rohkaisimme heitä. 

Euroopan Unionin tulee jatkossakin pyrkiä tukemaan demokraattisia prosesseja ja toimia ihmisoikeuksien, mukaanlukien uskonsa vuoksi vainotuksi joutuneiden ihmisten hyväksi. 

Miksi lähdin ehdolle eurovaaleihin?

Torstai 7.3.2024

Viime syksystä alkaen olen pohtinut mahdollista lähtemistä mukaan eurovaaleihin ounastellen, että sellainen pyyntö puolueen suunnasta saattaa tulla. Luin jopa useamman EU:ta käsittelevän kirjan, mm. nyt ehdolle nimetyn entisen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan uran alkutaipaleista kertoneen Olkapäämepin kantapääkausi. Toisaalta kiinnosti, toisaalta ei. EU parlamentin varsin monipolvinen toimintatapa ei suurta innostusta herättänyt, toisaalta yksittäisen mepin vaikutusmahdollisuudet ovat yllättävänkin suuret, jos mietinnön valmistelu osuu kohdalle. Kieltää ei voi myöskään sitä, että EU on niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta erittäin merkittävä yhteisö.

Oman päätökseni käänsi lopulta ehdokkuuden puolelle lopulta etenkin kaksi seikkaa: vahvat vetoomukset puolueen johdon taholta ja toisaalta sisuuntuminen naapurimaan käänteistä, ei vähiten Navalnyin kuolemasta. EU ei toki päätä itänaapurin asioista, mutta on keskeinen toimija Euroopan turvallisuutta ajatellen. Siihen keskusteluun haluan osaltani tuoda panokseni.

Venäjän asiat ovat itseäni kiinnostaneet jo yli 15 vuoden ajan. Opiskelin silloin puoli vuotta  venäjää päätoimisesti, josta pari kuukautta Pietarin lähistöllä. Tutustuin maan rikkaaseen musiikki-, taide- ja kirjallisuuskulttuuriin ja luin kasapäin venäläistä yhteiskuntaa käsitteleviä kirjoja. Venäjän taito ei enää parhaimmillaan ole, mutta kiinnostus maan kehityksen seuraamiseen on pysynyt. Ajattelu- ja toimintatavat ovat siellä monella lailla erilaiset, mitä lännessä voi olla vaikea ymmärtää. Näitä valaisee mm. Mihail Siskin viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Sota vai rauha: kirjoituksia Venäjästä ja lännestä. 

Kohtuullisen tiedonjanoisena kansainväliset asiat ovat kiinnostaneet laajemminkin jo vuosien ajan. Matkailun merkeissä on tullut muutamaa lukuunottamatta käytyä kaikissa EU-maissa ja tarkkailtua elämänmenoa niissä monelta kantilta. Vuosien varrella olen myös ollut innokas kielten opiskelija ja aina mukavampi on ollut, jos on voinut käyttää kyseisen maan kieltä. Englannin ja ruotsin lisäksi verryttelemään on päässyt saksaa, italiaa ja espanjaa. 

EU-asioihin pääsin jossain määrin tutustumaan KD-naisten puheenjohtajana ollessani, jolloin osallistuin EPP-Women (EPP on yksi EU:n puolueryhmä, johon Suomesta kuuluvat Kokoomus ja Kristillisdemokraatit) -järjestön seminaareihin Brysselissä, Bratislavassa ja Istanbulissa. Viime mainitussa tapasimme Arabikevään mainingeissa arabimaiden naisia ja kävimme keskusteluja ja rohkaisimme heitä demokraattisten prosessien edistämisessä. 

EU on parhaimmillaan itsenäisten valtioiden yhteisönä, joka yhdistää voimat isoissa kysymyksissä kuten kilpailukykyyn, sisämarkkinoihin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Sen sijaan liittovaltion suuntaan EU:ta ei tule kehittää, vaan jättää jäsenvaltioiden päätöksentekoon asiat, jotka niille paremmin sopivat. Suomea ajatellen näitä kysymyksiä on esim. metsäpolitiikan puolella useita. 

Mukana siis ollaan Kristillisdemoraattien erinomaisella sloganilla Järjen ääni Euroopassa!

Valta on vaihtunut

Sunnuntai 3.3.2024 klo 15.28

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ansiokkaasti hoitamat virkakaudet ovat päättyneet ja virassa on aloittanut Alexander Stubb. Pehmeää laskua ei uusi tasavallan presidentti viran hoitoon tässä maailmantilanteessa saa, vaan heti on oltava valmiudessa ja ajan hermolla.

Jos edeltäjä osoitti esimerkillistä Suomen asioihin paneutumista, ei ole syytä epäillä että seuraajakaan tässä jäisi huonommaksi. Pääministerikausilta Stubbille on tullut jo kokemusta siitä, että sanansa saa asettaa huolella, kun jotain lausuttavaa julkisuuteen tulee. Presidentti Niinistö onnistui siinä loistavasti ja osoitti ulkopolitiikan johtamisen lisäksi myös arvojohtajuutta. 

Stubbin vahvuuksia ovat laaja ulkopoliittinen ja ylipäätään poliittinen kokemus, monipuoliset verkostot ja kielitaito sekä tehokkuus. Tärkeää on kuitenkin, että tehokkuus ja harkinta kulkevat käsi kädessä. 

Isoimpia kysymyksiä alkaneella kaudella tulevat varmasti olemaan Suomen asemoituminen Natossa ja toisaalta varautuminen mitä erilaisimpiin tilanteisiin itänaapurin taholta. Tärkeää on toki myös se, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa perustuslain mukaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Toivotan tasavallan presidentille esikuntineen paljon viisautta tärkeässä tehtävässään! 

Hyvinvointialueen rakentaminen käyntiin

Tiistai 1.3.2022 klo 23.05

Aluevaltuuston työskentely on polkaistu käyntiin. Keväällä edessä on tiivis rupeama mm. strategian työstämisen parissa ja sen kanssa kulkee rinnan myös hallintosääntö, jota rakennetaan useammassa vaiheessa täydentäen. Strategia luo suuntaviivat tärkeimmille tavoiteltaville asioilla, kun taas hallintosääntö täydentää laeissa olevia säädöksiä ja määrittelee esim. toimielinrakenteen ja on käytännön toiminnan "pelisääntökirja".

Nyt kun ollaan aivan uuden edessä on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä strategian että hallintosäännön rakentamiseen. Viime mainitun osalta on tärkeää, että niin toiminnalliset kuin juridisetkin vaikutukset on huolella mietitty. Se hyvä puoli toki on, että mikäli joku asia kaipaa korjausta, voidaan hallintosääntöä myös varsin helposti muuttaa. Vaatii huolellista paneutumista, että kaikki tarpeellinen tulee huomioon otetuksi ja asioiden keskinäiset vaikutukset huomatuksi. Tähän tarvitaan viisautta niin aluehallitukselle kuin -valtuustolle. 

Samaan aikaan näiden prosessien kanssa ja niistä myös riippuen etenevät myös henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden siirtoon liittyvät prosessit sekä organisaation rakentaminen itse palveluiden tuottamisen suhteen. Hihat saavat heilua ahkerasti, jotta saadaan valmista vuodenvaihteeseen mennessä. Valmisteluelimet ovat tehneet hyvää työtä, joten tästä on hyvä jatkaa! 

Hyvinvointialueen TOP 10 haasteet

Lauantai 22.1.2022 klo 0.52

Tulevilla hyvinvointialueilla on nähdäkseni useita isoja kysymyksiä edessään. Tässä oma TOP 10 listaukseni:

1) Hyvintointialueen rakentaminen Sunnuntaina valittavat aluevaltuustot alkavat rakentamaan 1.3.22 lähtien uusia hyvinvointialueita, jotka alkavat huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista 1.1.23 lähtien. Siihen mennessä on saatava Keski-Suomessakin liki 10.000 ihmiselle uusi työnantaja, huolehdittava hankintojen ja sopimusten siirroista, kiinteistöjen käytöstä sopimisesta, päätettävä tietojärjestelmistä sekä luotava alueelle hallinto. Kovin pahasti ei olisi toivottavaa mennä vikaan missään näistä, jottei lähdetä ihan vinoon rakentamaan uutta. Sen sijaan olisi syytä olla avoimuutta ottaa käyttöön parhaat ratkaisut eri kunnista ja saada monipuolisesti sekä eri kuntien että poliittisten ryhmien ääni kuuluviin hallintoa kuitenkaan paisuttamatta.

2) Taloudenpito 
Hyvinvointialueen on osattava käyttää viisaasti sille valtiolta ohjatut varat. Tarpeita on paljon ja palkatkin pahasti jälkeenjääneitä, joten haasteita tulee tässä olemaan. Parhaiden käytäntöjen käyttöönotolla, jonojen purkamisella ja kitkattomilla hoitoketjuilla, digitalisaation hyödyntämisellä (soveltuvissa kohdin) sekä onnistuneella ennaltaehkäisyyn panostamisella voidaan myös taloudenpitoa helpottaa.

3) Henkilöstön veto- ja pitovoimasta huolehtiminen 
Erityisesti terveydenhuollon, mutta myös jossain määrin sosiaalihuollon ja pelastustoimen henkilöstön riittävyys on aito huolenaihe, jonka eteen on tehtävä alusta lähtien paljon töitä. On toivottavaa, että etenkin hoitajien palkkauskysymyksessä päästäisiin valtakunnallisesti eteenpäin yhtenä työn arvostusta osoittavana toimenpiteenä. Lisäksi työhyvinvointia on parannettava niin, että työn ehtisi tehdä kohtuullisessa ajassa, työntekijöitä kuultaisiin aidosti ja johtaminen toimisi muutenkin. Mikäli näissä onnistutaan, olisi toivottavaa saada houkuteltua takaisin myös osa sote-alalle kouluttautuineista, mutta muihin hommiin lähteneistä työntekijöistä. Tarvitaan myös monipuolisia koulutusratkaisuja ja ulkomaista työvoimaa kotimaisen lisäksi. Pelastustoimen osalta henkliöstöhaasteet liittyvät toisaalta varallaolotulkintojen tiukentumiseen (tarvitaan lisää henkilöstöä) että toisaalta siihen, löytyykö riittävästi ihmisiä VPK toimintaan. 

4) Ikääntymisen haasteeseen vastaaminen
Väestö ikääntyy tulevina vuosina merkittävästi. Moni pysyy hyväkuntoisena ja aktiivisena toimijana pitkään, mutta myös hoidon ja hoivan tarpeet tulevat lisääntymään. Näihin vastaaminen edellyttää mm. monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Tavanomaisen kotona asumisen ja palveluasumisen väliin tarvitaan kevyemmin tuettuja senioriasuntoja, joissa tukea olisi saatavilla tarvittaessa. Näiden suhteen on tehtävä yhteistyötä kuntien kanssa. Myös muun palvelurakenteen tulisi pyrkiä ketterästä vastaamaan tarpeisiin ja tukea ihmisten hyvinvointia. 

5) Jonojen purkaminen ja integraatio 
Jonoissa odottelu ei paranna ketään ja pahimmillaan sekä huonontaa vointia että lisää kustannuksia. Jonoja on pyrittävä purkamaan yhteistyössä yksityisen sektorinkin kanssa esim. palveluseteleiden avulla. Yksi keskeinen koko uudistuksen tavoite on toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluiden ja toisaalta perus- ja erikoissairaanhoidon sujuvampi toiminta yhdessä (integraatio) ilman tarpeettomia raja-aitoja. Suotavaa olisi, että asiakkaan tarpeisiin voitaisiin vastata kokonaisvaltaisemmin ja tarvittaessa moniammatillisesti ilman juoksuttamista kovin monelta luukulta toiselle. 

6) Lähipalveluiden turvaaminen
Etenkin pienemmissä kunnissa on huolta herättänyt se, saavatko ne ja kuinka paljon edustusta aluevaltuustoon. Toivottavasti edustajia saadaan laajasti eri Keski-Suomen kunnista. Kristillisdemokraattien näkemys on joka tapauksessa päättäjien kotikunnista riippumatta se, että haluamme pitää koko Keski-Suomen mukana. Se tarkoittaa sitä, että palveluita on oltava saatavilla asukkaiden lähellä myös pienemmissä kunnissa. Mummoja ja pappoja ei tule siirtää palveluasumiseen alueen laidalta toiselle, vaan paikka olisi mieluiten löydyttävä omasta kunnasta tai niin läheltä kuin suinkin mahdollista.

7) Mielenterveyspalveluiden saatavuus
Palveluaukkoja löytyy varmasti myös muilta sektoreilta, mutta erityistä huomiota toivon kiinnitettävän siihen, että etenkin nuoret saisivat matalalla kynnyksellä riittävän kestoisia ja tarpeeseen vastaavia mielenterveyspalveluita. Osittain sama haaste koskee myös päihdepalveluita. Oleellista on myös se, että mikäli nämä kummatkin ovat asiakkaalla ajankohtaisia, hoidettaisiin häntä kokonaisvaltaisesti eikä ongelmia lokeroiden. 

8) Ennaltaehkäisyssä konkretiaan
Paljon on puhuttu ennaltaehkäisyn merkityksestä vuosin varrella. Jotta siinä päästään eteenpäin, on myös pureuduttava ongelmien syihin. Mistä esimerkiksi johtuvat kasvaneet mielenterveysongelmat? Erityisesti lasten kohdalla tulisi jo varhaisessa vaiheessa olla tarjoamassa sekä hyviä eväitä elämään että tunnistaa tilanteita, joissa tukea lapselle ja perheille tarvitaan sekä mahdollistaa se. 

9) Yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa
Julkisen palvelutuotannon lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä niin järjestöjen kuin yritysten kanssa. Ulkoistamisia ja palveluseteleitä sekä muitakin malleja tulee hyödyntää jatkossakin silloin kun se suinkin järkevää on. 

10) Rajapinnat kuntien suuntaan
Vaikka hyvinvointialueiden myötä rajoja poistuu, tulee toisaalta myös uusia rajapintoja erityisesti kuntien suuntaan. Näitä löytyy niin lasten ja nuorten palveluista kuin toisaalta ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja vaikkapa ikääntyneiden asumisen suunnittelusta. Näihin tulee pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvät ja sujuvat yhteistyömallit kuntien kanssa. 

Hoidettavia asioita tulee siis riittämään, mutta ratkaisujakin on löydettävissä. Oman osuuteni näiden ratkaisemiseen olen valmis tekemään, mikäli siihen mahdollisuus tarjoutuu. 

Mitkä ihmeen aluevaalit?

Torstai 30.12.2021 klo 15.20

Olemme historiallisen vaiheen äärellä kun 23.1. äänestetään ensimmäistä kertaa koskaan maakunnallisissa aluevaaleissa ja valitaan hyvinvointialueen aluevaltuusto. Moni on pohtinut, mistä ihmeestä siellä päätetään? Kyseessä on se parikymmentä vuotta valmisteltu sote-uudistus, jossa kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidettavaksi laajemmille hartioille eli maakunnan kokoiselle hyvinvointialueelle. Mukaan on otettu myös pelastustoimi eli tutummin paloasemat ja ensihoito.

Uudistuksella haetaan palveluiden ja taloudellisen vastuun tasapainoisempaa jakautumista ja hallintaa. Lisäksi olennaista on ns. integraatio eli se, että asukkaat saisivat saumattomammin niin sosiaali- kuin terveyspalvellut mukaan lukien erikoissairaanhoidon samalta palveluntuottajalta. 

Kyse ei ole mistään pikkujutusta kun Keski-Suomessakin liki 10.000 ihmisen työnantaja vaihtuu ja tuhansia sopimuksia, hankintoja ym. järjestellään uusiksi. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.22 ja varsinaisesti hommat siirtyvät hyvinvointialuulle kunnilta vuoden 2023 alusta. Vuosi 22 tuleekin varmasti olemaan varsin intensiivisen valmistelun aikaa. 

Tärkeintä kuitenkin tässä vaiheessa on se, että kansalaiset jälleen kerran kävisivät äänestämässä. Kyse on ihan jokaista meitä koskettavista palveluista!

Itselleni sote-asiat ovat tulleet kaupunginvaltuutettuna tutuksi viimeisen 16 vuoden aikana monella lailla niin sote-lautakunnassa kuin kaupunginhallituksen työskentelyssä. Erityisesti sydäntä lähellä ovat olleet lasten ja ikäihmisten asiat. Mielelläni tuon kokemuksen ja juridisen osaamisen annan myös hyvinvointialueen rakentamisen käyttöön. 

Demokratia ei ole itsestäänselvyys

Lauantai 12.6.2021

Olemme jälleen kerran avointen ja vapaiden vaalien äärellä. Suomessa vaaleja on välillä siinä määrin tiuhaan, että vaaliväsymystäkin voi esiintyä. Demokratia ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, ei Euroopassakaan. Olen paljon miettinyt niin Venäjän kuin Valko-Venäjän tilannetta, joissa vapaista vaaleista ei ole tietoa. Ensinmainitussa oppositiotoimintaa ollaan luokittelemassa äärijärjestöksi ja sen keulakuva on vähintäänkin kyseenalaisilla perusteilla istumassa vankilassa. Jälkimmäisessä kansa on jo kuukausia protestoinut ja vaatinut vapaita vaaleja ja samalla elänyt pelossa. Sadat ovat joutuneet pidätetyksi, nöyryytetyksi ja jopa kidutetuksi vankilassa tämän varsin oikeutetun vaatimuksen johdosta. 

Noin 10 vuotta sitten olin Valko-Venäjällä silloisen puolueen puheenjohtajamme Päivi Räsäsen kanssa tukemassa sikäläisen kristillisdemokraattisen puolueen perustamista osallistumalla perustamiskokoukseen. Kokous oli järjestyksessään jo muistakaakseni toinen tai kolmas ja senkin jälkeen on pidetty vastaavia kokouksia. Miksi? Koska viranomaiset eivät rekisteröitymistä suostu hyväksymään vaikka kaikki laissa vaaditut seikat olisi täytettykin. Sama on koskenut muita oppositioryhmiä. Rekisteröitymisiä ei ole sallittu ja rekisteröimätön toiminta on ollut kiellettyä. Valkovenäläiset maksavat kovaa hintaa siitä, että haluavat maahansa demokratiaa.

Suomessa ei ole näin. Vaalit ovat vapaat ja demokraattiset ja kansa saa aivan aidosti valita, ketä se haluaa äänestää. Jyväskylässäkin on yli 600 ehdokasta, joten on mistä valita. Kristillisdemokraateilla on myös hyvä 42 ehdokkaan joukko, josta toivottavasti voit löytää oman ehdokkaasi tai kenties jo olet löytänytkin. 

Tärkeintä on kuitenkin arvostaa demokratiaa niin paljon, että äänestää. Vain sinä voit käyttää sinun äänesi ja kertoa sillä minkälaisia asioita, arvoja tai henkilöä kannatat. Lähdetään kaikki äänestysikäiset uurnille!

Veteraanipalveluiden äärellä

Lauantai 29.5.2021 klo 0.45

Valmistelemani ja Jyväskylän Kristillisdemokraattisen ryhmän jättämä valtuustoaloite rintamaveteraanien palveluiden entistä sujuvammasta ja laajemmasta saamisesta jätettiin loppusyksyllä ja käsiteltiin viime kuun valtuustossa. Veteraaniasioita on käsitelty myös sosiaali-ja terveyslautakunnassa tämän lisäksi muutamaan otteeseen ja olen keskustellut asiasta niin viranhaltijoiden kuin järjestötoimijoiden kanssa. Myös jäsenistössämme on vankkaa veteraaniasioiden tuntemusta, mikä on ollut suureksi avuksi asiassa.

Veteraanit ovat erityisryhmä, jota koskevassa laissa määritellään heille kuuluvat palvelut. Vaikka kunnat niiden järjestämisestä huolehtivatkin, maksaa kulut kunnille Valtiokonttori. Palveluiden saamisessa ja viestin kulkemisessa on kuitenkin ollut aika ajoin haasteita veteraaneilta ja heidän omaisiltaan tulleen palautteen perusteella. Nyt käydyn prosessin ja keskustelujen myötä moni asia on kuitenkin nytkähtänyt eteenpäin ja uskon, että jatkossa niin kuntoutuspalvelut kuin kotiin annettavat palvelut tulevat toimimaan paremmin. Yhä harveneva veteraanijoukko on sen ansainnut! 

Onko meillä varaa nostaa hoitoalan palkkausta vai varaa olla nostamatta?

Perjantai 23.4.2021 klo 22.33 - Marika Visakorpi

Keski-Suomen KD otti tänään piirikokouksessaan kantaa hoitoalan henkilöstövajeeseen ja peräänkuulutti akuutteja toimenpiteitä. Kuten kotisivuiltani löytyvästä kannanotostamme voit lukea, tarvitaan monenlaisia toimia alan arvostuksen nostamiseksi. Tähän sisältyvät ainakin oppilaitosyhteistyö, oppisopimuskoulutus, hoiva-avustajakoulutus, johtamisen tukeminen ja kehittäminen, henkilöstön mielipiteiden kuunteleminen sekä ulkomaisen työvoiman hankkiminen. On kuitenkin uskallettava puhua myös rahasta. 

Asia ei ole uusi ja jo pääministeri Kataisen aikaan palkkaus oli paljonkin esillä. Tosiasia on kuitenkin se, että terveydenhoitoalan kuten myös varhaiskasvatuksen palkat ovat edelleen sellaisessa kuopassa, joka ei osoita tärkeän ja merkittävän työn arvostusta. Palkassa mitattuna teknisten asioiden hoitaminen näyttää edelleen olevan ihmisten hoitamista arvostetumpaa. Korona -ajan entisestään koventunut työpaine on vienyt tilannetta alati haastavampaan suuntaan. Venymisestä tulee tarjota kompensaatiota, mutta työvoimapula on kertakaikkiaan otettava vakavasti myös pidemmällä aikavälillä. 

Yhtä rehellistä on todeta, ettei palkkauskysymysten ratkaiseminen ole helppoa. Asiassa osallisia ovat niin ay-liike, työnantajat kuin valtiokin eikä julkisen talouden kassakaapeissa ole roposia helposti irroitettavissa. Mikäli soteuudistus tällä kertaa toteutuu, olisi kuitenkin tarjolla "nyt jos koskaan" -tyyppinen tilanne: uuden organisaation syntyessä olisi luonteva taitekohta tarkastella myös palkkoja. Johtaisiko tämä vain kilpalaulantaan kaikilla aloilla? Kuitattaisiinko vaatimus sillä, että hoitotyö ei ole tuottavaa eikä julkinen talous tällaista kestä?

On kuitenkin kysyttävä myös, kestääkö yhteiskuntamme sitä, että tuhansittain terveydenhoitoalalle koulutettuja ihmisiä on päättänyt lähteä muihin hommiin eivätkä moninaiset muut toimet näytä yksin haastetta ratkaisevan? Sosiaali- ja terveyslautakunnassa nelisen vuotta olleena tiedän, että asioiden eteen tehdään hartiavoimin työtä. Hoitoalan työ on äärimmäisen arvostettavaa ja yhteiskunnan kannalta elintärkeää. Sen tietää jokainen viimeistään silloin, kun itse tai läheinen on hoidon tai hoivan tarpeessa. Kukaan ei kuitenkaan voi tehdä tuplavuoroja määrättömästi, kun työntekijöitä ei ole saatavilla. Hoitajamitoitusten toteuttaminenkin edellyttää sitä, että on henkilöitä, jotka haluavat tulla tekemään hoiva-alan tärkeää työtä. 

Palkkaus on yksi ja merkittävä osa arvostuksen osoitusta, johon olisi nyt uskallettava tarttua. Myös ikäihmisten arvostamista voimme parantaa ja ottaa oppia vaikkapa monilta maahanmuuttajilta tässä asiassa. Hoiva-alan työ on arvokasta, koska jokainen ihminen on arvokas iästä tai terveydentilasta riippumatta. Tämä on myös kristillisdemokratian ydintä. 

Turvapaikanhakijan velvollisuus ja oikeus on ymmärtää yhteiskuntaa

Sunnuntai 21.3.2021 klo 17.56

Petteri Muotkan ja Marika Visakorven kirjoitus on julkaistu ensin Keskisuomalaisessa 20.3.21

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi hiljattain lausunnon selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteossa oli useita hyviä kotoutumisen edistämiseen tähtääviä esityksiä, joita kaupunki kannatti. Siihen sisältyi myös seuraava esitys: "Hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe."

Kaupungin lausunnossa esitettiin, ettei kaupunki tällaista koetta kannata. Kristillisdemokraatit esittivät Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattamana, että koe tulisi järjestää, mutta esitys hävisi äänin 7-6.

Kotoutumisen keskeisiä elementtejä ovat suomen kielen oppiminen, työ- tai opiskelupaikan saaminen sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, arvojen ja sääntöjen tunteminen. On tärkeää, että maahanmuuttajat laajemminkin saavat tietää suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä periaatteista kuten vaikkapa työntekijän oikeuksia, tavanomaisia rikoksia, sanan- ja uskonnonvapautta ja muita perusoikeuksia ja toisaalta velvollisuuksia koskevista säännöksistä. Erityisen tarpeellista tämä on haavoittuvassa asemassa oleville. Esimerkiksi perheväkivallan rangaistavuus ja toisaalta avunsaantimahdollisuudet on tärkeä tietää. Tietoa tarvitaan myös monista käytännön asioista.

Miksi kokeen järjestäminen olisi sitten tarpeen? Turvapaikanhakijatkin ovat heterogeeninen ryhmä niin oppimisen edellytysten kuin oppimismotivaation kannalta. Osa hoitaa opinnot hienosti, osalla motivaatiossa ja oppimisessa on haasteita. Vaikka suomalainen yhteiskunta –kurssille osallistuminen on nytkin pakollista, on osallistuminen silti vaihtelevaa. Aiheettomista poissaoloista tulevat seuraamukset vaihtelevat niin ikään eikä oppimista testata. Velvoittavuutta on siis syytä lisätä. Kokeen järjestäminen luotettavalla tavalla korostaisi opiskelun ja asioiden omaksumisen tärkeyttä.

Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia siitä, että jokainen turvapaikanhakija saa tarpeelliset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta kotoutumisen pohjaksi. Itse kukin meistä voi puolestaan edesauttaa niin turvapaikanhakijoiden kuin muidenkin maahanmuuttajien kotoutumista tutustumalla heihin ja tutustuttamalla heitä maahamme ja kulttuuriimme.   

Petteri Muotka
kaupunginvaltuutettu (kd)
kaupunginhallituksen jäsen

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
ryhmäpuheenjohtaja

Kotihoidontuki lisää perheiden valinnanvapautta

Lauantai 30.1.2021 klo 22.42

Julkaistu Keskisuomalaisen mielipideosastolla 30.1.21 

Ksml uutisoi 22.1.21 puolueiden näkemyksistä kotihoidontukeen liittyen. Kristillisdemokraateille kotihoidontuki ja sen kuntalisä ovat olleet kautta aikojen tärkeinä pidettyjä asioita, joita on puolustettu niin hallituksessa kuin kunnissa lukuisia kertoja.  

Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan lasten hoidossa on tarjottava aidosti erilaisia vaihtoehtoja joustavasti lapsen ja perheen tarpeista käsin. Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita sopivin hoitoratkaisu perheelleen oli se sitten kotihoito, perhepäivähoito tai päiväkodissa tapahtuva varhaiskasvatus kerhotoimintaakaan unohtamatta. Kotihoidontuki tuo paitsi valinnanvapautta, myös helpottaa painetta päiväkotipaikkojen riittävyydessä. Töitä on tehtävä myös Jyväskylässä sen suhteen, että päiväkotien ryhmäkoot saataisiin pidettyä riittävän pieninä ja siten turvattua laadukas varhaiskasvatus.

Järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen KD:n esitämällä Taaperobonus -mallilla. Siinä maksettaisiin ansiosidonnaisten äitiys- ja vanhempainpäivärahakausien päätyttyä hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joko kotihoitoon tai varhaiskasvatuspalveluiden ostoon. Malli olisi yhteiskunnan kannalta kustannusneutraali. Yhdenvertaisten kouluvalmiuksien turvaamiseksi näemme tärkeänä kaikille lapsille tarjolla olevan laadukkaan esiopetuksen ja kannatamme sen laajentamista myös 5-vuotiaille.

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on, että voimme olla tarjoamassa lapsille hyviä eväitä elämään ja tarvittaessa tukea perheille tärkeässä kasvatustehtävässä.

Yhdeksännet vaalit edessä

Sunnuntai 24.1.2021 klo 21.11

Laskeskelin tuossa, että tämän kevään kuntavaalit ovat yhdeksännet vaalit, joissa olen henkilökohtaisesti ehdokkaana. Voittoja ja tappioita on tullut tasapuolisesti: joka toisissa vaaleissa läpi, joka toisissa ei. Tarkemmin ottaen valtuustoon pääsin ensi yrittämällä, mutta eduskuntaan ovet eivät ole avautuneet. Nyt katsotaan sitten, onko kansalla luottamusta annettavana viidennelle valtuustokaudelle.

Valtuustossa ja muissa luottamustehtävissä työskentely on ollut hyvin opettavaista ja mielenkiintoista. Vaikka tunteja ei ole tullut laskettua, toivoisi silti voivansa tehdä vielä enemmänkin. Työssäkäyvänä ja joskus jotain muutakin elämää viettämään pyrkivänä ajalliset limiitit ovat kuitenkin rajalliset.

Tällä valtuustokaudella olen aivan erityisesti panostanut ikäihmisten asioiden edistämiseen ja tarvetta sille olisi edelleen. Siitä voit lukea tarkemmin Uutisissa näkyvästä mielipidekirjoituksesta. Toki moni muukin asia on ollut kiinnostuksen ja kommentoinnin kohteena ja ryhmänä olemme olleet vaikuttamassa vielä useampiin asioihin. Lopulta kyse on kuitenkin myös yhteistyöstä muiden ryhmien kanssa ja hyvää yhteistyötä onkin tehty mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa olen jäsenenä.     

Myöskään vaalit eivät ole yhden ihmisen kisa (jos nyt presidentinvaaleja ei oteta lukuun), vaan yhteinen projekti. Iloitsen siitä, että meillä on monipuolinen nyt jo lähes 35 ehdokkaan joukko tässä vaiheessa ja yhdessä haluamme olla rakentamassa omaa kotikuntaamme ja tavoittelemassa siihen kuntalaisten valtakirjaa. Kirjoituksia, videoita ja ehdokkaiden esittelyä löytyy FB Jyväskylän Kristillisdemokraatit sivuilta ja instagram sivuilta kdjyvaskyla. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.kdjyvaskyla.fi.

Tutustumassa kannattaa käydä siksikin, että yksi asia on näissä vaaleissa ainakin eri lailla: mitään varmuutta ei ole siitä, pääsemmekö kohtaamaan kaupunkilaisia turuille ja toreille. Todennäköisesti se voi olla hyvin rajallista vallitsevista olosuhteista johtuen. Terveys edellä luonnollisesti näissäkin asioissa. 

Tervetuloa siis minun ja Jyväskylän Kristillisdemokraattien sivuille tutustumaan ja kommentoimaan. Jos mielessäsi on kysymyksiä tai kommentteja, voit laittaa niitä myös sähköpostilla marika.visakorpi@kd.fi

Kansa on puhunut

Maanantai 15.4.2019 klo 10.45

Vaalit on käyty hyvin jännittävissä tunnelmissa. Valtakunnallisesti hyvin tasainen lopputulos ja erilaisia asioita painottavat kärkipuolueet ennakoivat haastavia hallitusneuvotteluja. Toivon malttia ja yhteistyökykyä niihin osallistuville!

Keski-Suomessa Kristillisdemokraateilla oli kovat odotukset paikan saamiseksi. Gallupit antoivat lupaavia signaaleita, mutta lopullinen tulos jäi niiden alle. Kannatuksen kasvusta reilulla prosentilla voimme kuitenkin olla tyytyväisiä. Toki tiedostimme myös sen, että paikka voi myös jäädä saamatta. Hienoa, että niin moni ihminen kävi äänestämässä ja demokratian tulosta kunnioitamme.

Itse olen tavattoman kiitollinen jälleen kerran siitä suuresta luottamuksesta niille lähes 3000 äänestäjälle, jotka päättivät raapustaa minun numeroni äänestyslappuun! Saimme vaalityön aikana kohdata tuhansia ihmisiä ja käydä monia keskusteluja, joista monilla uskon olleen muutakin merkitystä, kuin vain ehdokkaan markkinoinnin. Pääsimme myös kertomaan niistä tärkeistä asioista, mitä Kristillisdemokraatit haluavat yhteiskunnassa edistää. Näissä keskusteluissa tuli myös paljon arvokasta palautetta Jyväskylän kaupungin asioihin liittyen.

Omalta osaltani nämä olivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä viimeiset eduskuntavaalit ja katse käännetään nyt muihin suuntiin. Jatkan työtä kuitenkin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa sekä maakuntavaltuustossa, joissa hommia riittää niissäkin.  

Nyt on hyvä aika hiljentyä Pääsiäisen sanoman äärelle. Se on sanoma maailman suurimmasta voitosta! Siunattua Pääsiäistä ja kevättä! 

Demokratian juhlapäivä

Sunnuntai 14.4.2019 klo 9.56

Tänään ovat liput salossa demokratian kunniaksi. Kansa saa jälleen valita, ketkä heidän asioistaan päättävät eduskunnassa tulevan neljän vuoden aikana. Demokratia on liputtamisen arvoinen asia useammastakin syystä. On lukuisia maita, joissa kansa ei tosiasiassa saa päättää: joko hallitsevan vallan ulkopuolella olevat ryhmät eivät käytännössä saa asettaa ehdokkaita tai perustaa puoluetta taikka äänestystuloksia vääristellään. Varmasti miljoonat ihmiset unelmoivat tai jopa taistelevat sen puolesta, että maahan saataisiin todellinen demokratia.

Toisekseen äänioikeus niitä harvoja asioita, joissa kaikki täysi-ikäiset ihmiset ovat täysin tasa-arvoisia. Jokaisella on täsmälleen yksi ääni, jota kannattaa käyttää. Mikäli äänen jättää käyttämättä, antaa muille vallan päättää. Arvosta siis ääntäsi ja käytä se harkiten.

Myös Kristillisdemokraateilla on nyt hyvä mahdollisuus saada kansanedustajan paikka Keski-Suomesta. Sinä voit vaikuttaa siihen, jokainen ääni on arvokas!

Hyvää vaalipäivää!

Hovioikeusmenettely uudistettava

Torstai 11.4.2019 klo 10.58

Olen jo noin kymmenen vuoden ajan pitänyt aika ajoin esillä hovioikeusmenettelyn uudistamistarvetta. Tällä hetkellä tilannehan on se, että henkilötodistelu otetaan useissa tapauksissa vastaan kokonaisuudessaan uudestaan hovioikeudessa. Tämä ei ole hyvä menettely. Suomessakin tulisi siirtyä Ruotsin tavoin järjestelmään, jossa kuulemiset tallennetaan käräjäoikeudessa video- tai äänitallenteelle ja näitä hyödynnetään sitten tarvittavilta osin hovioikeudessa.

Miksi näin tulisi menetellä? Nykyinen järjestelmä on hidas, kallis, turhaa vaivaa aiheuttava eikä paranna oikeusturvaa. Kun kuultavat kutsutaan istuntoon uudestaan mahdollisesti useankin vuoden päästä tapahtumista, tarkoittaa se sitä, etteivät he useinkaan enää muista tapahtumista paljoakaan. Tavanomaista on, että lopulta päädytään lukemaan heidän aiemmin antamiaan kertomuksiaan. Mikäli kertomus taas muuttuu, herää kysymys, onko siihen vaikutettu vai ovatko muistikuvat oikeasti voineet luotettavalla tavalla muuttua? Järjestelmä mahdollistaa myös tietyn pelaamisen kertomusten muuttamisilla, mikäli ei olla tarkkana.  

Kuultavien vaivaaminen paikalle uudestaan on ylipäätään jo monille melko raskasta. Aivan erityisesti se on sitä traumaattisen rikosten uhreille, jotka joutuvat taas uudestaan palauttamaan mieliin tapahtumia. Tämä voi vaikuttaa merkittävällä tavalla heikentävästi heidän toipumisprosessiinsa.

On myös selvää, että menettelystä aiheutuu kustannuksia ja lisätyötä todistelukulujen, haastamiseen liittyvän työn sekä syyttäjien ja avustajien uudelleenkuulemiseen valmistautumiseen menevän työajan muodossa. Todennäköistä on, että monissa tapauksissa myös itse istunto hoituisi nopeammin tällä järjestelyllä. Myös juttujen läpivirtausaika, mistä Suomi on saanut moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeltakin, nopeutuisi melko varmasti menettelyä uudistamalla.

Mikäli katsottaisiin, että vastaajan tai asianomistajan oikeusturva vaatisi joskus heidän uudelleenkuulemistaan, voisi siihen olla toki mahdollisuus. Samoin jos uutta todistelua ilmenee.

Toivottavasti tässä asiassa, joka oli esillä jo vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa, päästään viimeinkin eteenpäin. Se olisi ehdottomasti oikeusturvaakin parantava win-win ratkaisu, joka maksaisi itsensä varsin nopeasti takaisin. Jatkossa säästyvät varat voitaisiin käyttää resurssien parantamiseen syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa.

Eduskunnan perustuote on lainsäädäntö

Keskiviikko 10.4.2019

Perustuslain mukaan ”lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta”. Siinä ovat seduskunnan keskeisimmät tehtävät. Lainsäädäntöasiat tulevat eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, kansanedustajan lakialoitteen tai kansalaisaloitteen muodossa. Hallituksen esitykseen sisältyvät yleisperustelut vertailuineen ja vaikutusarviointeineen sekä yksityiskohtaiset perustelut ja varsinaiset pykälät. Pienikin lainsäädännön muutos on usein kymmenien sivujen pituinen hallituksen esitys, suuremmat huomattavan paljon enemmän. Lisäksi valiokunnat antavat omia mietintöjään.

Lainsäädännön laatu on aika ajoin saanut moitteita ja sote -uudistus kompastui kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että juridista osaamista kaivattaisiin eduskuntaan lisää. Pykälien ja niiden vaikutusten arviointi ei ole useinkaan kovin yksinkertaista. Kansanedustajan tulisi kyetä lukemaan vaativaakin lakitekstiä ja lainvalmisteluasiakirjoja sekä löytää satojen sivujen joukosta olennaiset kohdat. Tämä ei ole helppo tehtävä kenellekään. Räväköillä sutkautuksilla voidaan saada huomiota, mutta eduskunnan perustyössä niistä ei ole paljon apua. 

Eduskunnassa tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. Itse lainsäätämisen asiantuntijoita ovat lakimiehet, joille hallituksen esitykset ovat tuttua tavaraa. Toivottavasti tulevassa eduskunnassa on riittävästi myös tämän alan osaamista.

Kirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena 9.4.19 yhdessä ehdokaskollega, varatuomari Arvo Kristianssonin kanssa.

Eläkeläisten ja omaishoitajien tulotasosta

Keskiviikko 3.4.2019 klo 22.41

Tänään kuten monena muunakin päivänä olen käynyt monta keskustelua eläkeläisten ja omaishoitajien tulotasosta. Eläkeläisköyhyys, samoin kuin lapsiköyhyys, koskettavat monia. Kristillisdemokraateilla on useita tavoitteita näihin asioihin liittyen, joiden korjaamiseksi haluamme työskennellä.

Epäoikeudenmukaisena näemme sen, että monilla varsin pienituloisilla eläkeläisillä on useissa tapauksissa kovempi veroprosentti kuin palkansaajilla. Moni joutuu miettimään hyvin tarkkaan, miten rahansa käyttää ja joskus jopa valitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Näin ei saisi olla. Emme näe mahdollisena luopua ns. taitetusta indeksistä, mutta sen sijaan haluaisimme kehittää hintaindeksin laskutapaa niin, että eläkeläisten kulurakenne huomioitaisiin siinä paremmin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lääkkeiden parempaa huomioon ottamista siinä.  Pienimpiä eläkkeitä tulisi myös nostaa. Näillä ratkaisuilla helpotettaisiin eläkeläisten tilannetta. Todennäköisesti merkittävä osa lisätulosta menisi kulutukseen ja siten vaikuttaisi myös kauppoihin osan palautuessa arvonlisäverojen kautta valtiolle.

Omaishoito on tavattoman arvokasta työtä, joka on väestön ikääntyessä entistäkin tärkeämmässä roolissa. Samalla se säästää myös yhteiskunnan varoja. Tukea maksetaan kuitenkin eri puolilla maata jossain määrin erilaisin kriteerein ja haluaisimme siirtää tuen maksamisen Kelalle sekä saada maksuun yhteneväiset kriteerit. Omaishoidon tuen tulisi myös olla verotonta ja sitä tulisi korottaa.

Näiden tavoitteiden eteen tulen omalta osaltani myös työskentelemään, mikäli pääsen eduskuntaan.

Pienten kuntien haastavat liikenneyhteydet

Maanantai 1.4.2019 klo 0.02

Olemme kiertäneet KD:n ehdokkaiden kanssa kaikki Keski-Suomen kunnat. Kiertueella on tullut selväksi mm. se, että kulkuyhteydet ovat edelleen heikentyneet useissa kunnissa. Nurinkurista on, että samalla kun ilmastonmuutosta pitäisi hillitä, ovat julkiset linja-autoyhteydet heikentyneet. Esim. Äänekoskella osa vuoroista ei enää tule keskustaan, vaan pysähtyy vain kaukana vanhan 4-tien tuntumassa. Samaten yhteydet Suolahden ja Äänekosken keskustan välillä ovat liian harvassa, vaikka osa palveluista on juuri keskustassa. Samoin monet yhteydet paikkakuntien välillä ovat vähissä. Tämä tuottaa autottomille ihmisille kohtuuttomia hankaluuksia. Samalla vähät yhteydet ruokkivat entisestään vähempää käyttöä.

Kovin onnistuneelta ei vaikuta myöskään taksiuudistus. Kuten oli ennakoitavissa pienillä paikkakunnilla ei ole välttämättä takseja enää saatavissa kun päivystysvelvoite poistui. Niin ikään ongelmia ovat tuottaneet esim. vammaispalvelulain mukaiset kyydit: taksit eivät ole halukkaita ottamaan kallista laitetta (joka on eri laite kuin Kela-kyydeissä) ja paikkakunnalla ei välttämättä ole yhtään taksia, joka ajaisi ko. kyytejä. Toiselta paikkakunnalta taas ei haluta tulla ajamaan lyhyttä kyytiä, josta ei saa kuin pienehkön korvauksen. Kun monella pienellä paikkakunnalla väestö on ikääntynyt ja kyydeille olisi tarvetta, on yhtälö hankala. Onneksi sentään naapuriapu toimii joissain tilanteissa. Tämän asian korjaamisen ei pitäisi olla laitteiden puolesta kovin vaikeaa. Valtion kustantamia eri kyytejä pitäisi nykyteknologian aikana pystyä ajamaan samalla laitteella. VPL kyydit ovat lakisääteisiä, joten tilanne, jossa niitä ei tosiasiassa saa, rikkoo kansalaisen oikeuksia. Taksiuudistuksen harventamat taksit sen sijaan on suurempi ongelma.  

Hankalampi kysymys on yleinen yhteyksien vähyys. Aikatauluja ja pysähtymispaikkoja liikennöitsijät voisivat toivottavasti tarkastella asiakaspalautetta ja kuntien näkemyksiä hyödyntäen. Hankalampaa on vuorojen lisääminen jos se ei ole kannattavaa. Onko sinulla kokemuksia tai ratkaisuehdotuksia pienten kuntien liikenneyhteyksiin?