juhannusviikolla_08_028.jpgSosiaali- ja terveyspolitiikka

Tältä sivulta löydät seuraavat kirjoitukset:

Palveluseteleissä on puolensa

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Hoitoalan palkkaratkaisuja ei ole varaa lykätä

Palveluseteleissä on puolensa

Keskisuomalainen mielipide -palsta 20.1.2011

Jyväskylän kaupunginhallitus ratkaisi 17.1. paljon puhuttaneen palveluseteliasian. Perusturvalautakunta oli päättänyt, että etenkin vanhusten tarvitsemaa kotihoitoa vahvistetaan kuudella omalla työntekijällä ja setelien käyttöä lisätään 200.000 eurolla. Kaupunginhallitus päätti käyttää koko 450.000 euroa seteleihin. Todettakoon, että koko kotihoidon käyttötalouden nettomenot ovat lähes 17 miljoonaa euroa eli kyse on varsin pienestä osuudesta palvelua. Onko ratkaisu hyvä vai huono?
 
Äkkipäätä ajatellen kuuden työntekijän lisääminen hyvin kuormitettuun kotihoitoon olisi järkevää, olkoonkin ettei se vielä olennaisesti helpottaisi tilannetta. Nähdäkseni asiaa tulee tarkastella kahden kysymyksen valossa: millä tavalla saamme parhaiten turvattua asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut kohtuuhinnalla ja laadukkaasti ja miten voimme parhaiten helpottaa kotihoidon työntekijöiden työpainetta? Tässä yhtälössä olennaisia ovat niin vakituiset työsuhteet, sijaisuuksien hoitaminen kuin palvelusetelitkin. Toimivinta ratkaisua haetaan.
 
Olemme jo nyt ja tulevina vuosina entistä enemmän suurten haasteiden edessä kotihoidon tarpeen lisääntyessä väestön ikääntyessä. Jotta voisimme pitää käytettävissä olevien varojen puitteissa ikäihmisten tarpeista huolta, tarvitsemme myös uusia ratkaisuja. Säännöllisessä kotihoidossa on tarkoitus käynnistää tämän setelisatsauksen myötä uusi toimintamalli, jossa palvelun hinta olisi myös asiakkaalle kohtuullinen. Setelit helpottavat niin ikään ruuhkahuippujen tasaamisessa palvelun tarjoajia ollessa useampia ja mahdollistavat joustavuuden palvelun valinnassa. Palveluseteleiden kautta myös pienten yritysten on mahdollista tarjota palvelujaan, toisin kuin isoissa kilpailutuksissa. 
 
Jotta systeemi toimisi, on varmistettava, että vanhukset saavat tarvitsemansa palveluohjauksen ja että vähätuloiset saavat palvelut ilmaiseksi. Näin on virkamiesten taholta vakuuteltu.
 
Kaupunginhallituksen päätökseen sisältyi seuraava oleellinen kirjaus: Mikäli pilottikokeilu vanhusten säännöllisessä kotihoidossa ei onnistu niin, että hinnat pysyvät sekä kaupungin että asiakkaan kannalta kohtuullisina ja laatu hyvänä tai mikäli palvelusetelit eivät helpota kaupungin kotihoidon työpainetta, palataan lisähenkilöstön tarkasteluun viimeistään syksyllä 2011 hallituksessa. Näillä kriteereillä asiaa tarkastellaan.
 
Kaupungin oma toiminta on palvelun kivijalka, joka tarvitsee kuitenkin tuekseen uusia avauksia. Varmasti vielä tämän vuoden aikana näemme, onko tämä ratkaisu tuonut kaivattua helpotusta ja miten on järkevää edetä. Lopuksi on syytä korostaa, että vanhus- ja vammaispalveluiden nettomenoihin lisättiin tälle vuodelle kaikkiaan noin 7,3 miljoonaa euroa, missä on 9,8 % kasvua viime vuoteen nähden. Haasteita riittää edelleen, mutta satsauksia on myös aidosti tehty.
 
Marika Visakorpi
kaupunginhallituksen jäsen (kd.)

 

Asiakasmaksukorotukset käyvät pienituloisten kukkarolle

Keskisuomalainen 25.6.08 puheenvuorot-palsta

Kansanedustaja Henna Virkkunen kertoi tällä palstalla hallituksen aikaansaannoksista ja toivoi palautetta. Hallitusta onkin kiittäminen monien kauan kaivattujen korotusten toteuttamisesta. Näihin kuuluvat mm. minimiperhe-etuuksien ja opintotuen korotukset sekä työeläkkeiden verotuksen ja tulossa olevan ruuan alv:n alentamisen.

Samanaikaisesti on kuitenkin todettava, että pitkään perässä laahanneet korotukset eivät kovin suurta lohtua tuo. Hintojen nousu kun takaa myös varman rahanmenon. Tätä taustaa vasten hallituksen päätös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ei ole hyväksyttävä. Potilaan omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on Suomessa jo nyt Euroopan korkeimpia. Pienituloisen asemaa ei helpota, jos toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan.

Elokuussa voimaan tulevat korotukset tulevat liikkumaan 16 - 28 % välillä. Vaikka kyse ei ole kerralla suurista euromääristä, on suunta alempiin tuloluokkiin kuuluvan kannalta väärä. Maksut sidotaan myös indeksiin, jolloin korotuksia on luvassa jatkossakin.

Esimerkiksi terveydenhuollon vuotuinen asiakasmaksukatto on Ruotsissa 97 euroa, kun se meillä on 590 euroa. Kun lisäksi lasketaan mukaan erilliset lääkkeiden ja matkakulujen maksukatot, päästään 1.300 euroon vuodessa. Nämäkään eivät kata kaikkia kustannuksia kuten hammashoitoa. Summa on suuri vähävaraiselle eläkeläiselle tai työttömälle, jotka muun muassa julkisia palveluja käyttävät. Jo nyt kuulee aika ajoin pohdiskeluja siitä, ostaako lääkkeitä vai ruokaa.  

Maksukorotuksia on perusteltu maksukyvyn lisääntymisellä ja rahoitustarpeella. Kaikilla maksukyky ei siis edelleenkään ole ihmeemmin lisääntynyt eivätkä lisätulotkaan ole jäämässä palvelut tuottaville kunnille. Hallitus on nimittäin päätynyt leikkaamaan lähes kokonaan lisääntyneet maksutulot vähentämällä valtionosuuksia. Näin tehdään, vaikka kunta ei päättäisikään maksuja nostaa. Lisäksi on odotettavissa, että maksukorotukset johtavat toimeentulotukimenojen nousuun. Tämän on todennut myös Sosiaaliasiamiehet ry. Kunnat siis joutuvat nostamaan maksuja, mutta tulojen sijasta saavat lisää kuluja.

Kuntia ei siis tällä korotuksella auteta ja samalla vaikeutetaan pienituloisten asemaa. Kaiken ei tarvitse olla ilmaista. Tällainen politiikka on kuitenkin valitettavasti lisäämässä eriarvoisuutta. Se saattaa aiheuttaa myös hoitoon hakeutumisen pitkittymistä ja lopulta lisätä kustannuksia siinäkin muodossa yhteiskunnalle. Järjestelmä tarvitsee kyllä remonttia, mutta sen tulisi pikemminkin kohdistua maksukattojen yhdistämiseen kohtuulliselle tasolle.  

Toivotan hallitukselle viisautta ja oikeudenmukaisuutta kaikissa ratkaisuissa!

Marika Visakorpi
kaupunginvaltuutettu (kd)
KD-naisten puheenjohtaja
Jyväskylä

HOITOALAN PALKKARATKAISUJA EI OLE VARAA LYKÄTÄ

Saarijärvellä ilmestyvä Sampo 28.6.2007

Sammossa 14.6.07 julkaistussa jutussa "Mistä ratkaisu hoiva-alalle?" nostettiin esiin todellisia vaativaan ja raskaaseen hoitotyöhön liittyviä ongelmia. Paitsi sairaanhoitajien, myös muiden hoitajien palkankorotuksia ei ole varaa enää lykätä. Hallituksen vastuun väistely ja sysääminen muille vetoamalla monien alojen korotuspaineisiin ja rahojen vähyyteen on erityisen paheksuttavaa vaalien alla käytyyn keskusteluun nähden.

Kyse ei kuitenkaan ole edes vain siitä, mitä on luvattu tai mistä on puhuttu. Henkilöstön saanti hoitoalalle on vakavasti uhattuna ellei asiaa nyt oteta vakavasti. Toivoa sopii, että myös puhemies Sauli Niinistön ilmaisema huoli saa paitsi työmarkkinaosapuolet myös puoluetoverit ja hallituskumppanit tarttumaan asiaan pontevammin. Valtion rooli asiassa on kiistaton merkittävänä julkisen sektorin rahoittajana. Taloustalkoiden kanssa kamppailevat kunnat eivät tule omin neuvoin haasteesta selviämään.

Elämme edelleen yhteiskunnassa, jossa koneiden hoitaminen näyttää olevan huomattavasti arvokkaampaa työtä kuin ihmisten hoitaminen. Tätä epäsuhtaa on vähintäänkin pyrittävä korjaamaan, eikä vain seurattava sivusta palkankorotusten lipumista naisvaltaisten alojen ulkopuolelle. Aitoa ja välttämätöntä muutoshalua osoittaisi aloittaminen hoitoalan palkkauksen korjaamisesta. Lähes 500 miljoonaa arvioitua suuremmista verotuloista ja 140 miljoonaa suuremmista osinkotuloista tulisi osoittaa varoja tähän tarkoitukseen sekä tarvittaessa miettiä myös muita veroratkaisuja.

Marika Visakorpi
Kristillisdemokraattisten naisten 3. puheenjohtaja