Ekokonservatiivisuus

ARJEN EKOTEKOJA - KOTONA JA YHTEISKUNNASSA

KristAlli 4.3.2010 (KD-naisten lehti)

Kristillisdemokraatit ovat lanseeranneet vuodenvaihteessa Ekokonservatiivikampanjan, jota myös KD-naiset kannattavat. Kyse on sekä ympäristöarvojen nostamisesta esille että perinteiden arvostamisesta. Konservatiivisuus tässä yhteydessä viittaa siihen, etteivät liberaalit näkemykset ole ainut perusta ympäristön huomioon ottamiselle.

Kyseessä ei saa eikä tule olla kuitenkaan vain ohimenevä kampanja. Haluamme sekä nostaa esiin monien jo toteuttamia ekokonservatiivisia käytännön tekoja että innostaa myös uusiin. Pienilläkin arjen valinnoilla voimme vaikuttaa paljon. Mainioita pieniä konsteja ovat vaikka seuraavat: turhat valot pois, pesukone pyörimään vain täytenä, veden lorotus kuriin, ruokaa mahdollisimman vähän roskiin, lähi- ja luomuruuan sekä ekotuotteiden suosiminen, jätteiden lajittelu jne. Jokainen löytää varmasti omat sopivat tapansa ympäristön muistamiseen. Yllättävän paljon sähköä säästää suuressa mittakaavassa esim. sekin, ettei laitteita pidetä yötä-päivää valmiustilassa. Luonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys sekä vanhan rakennus- ja käsityöperinteen arvostaminen ovat myös monelle tuttuja ja oivallisia ekokonservatiivisia harrastuksia. 

Kodit ovat nykyjään täynnä erilaista elektroniikkaa ja sähkölaitetta, ja kuluttajaa pommitetaan jatkuvilla uusilla innovaatioilla. Samalla kun kannetaan huolta energiankulutuksesta, keksitään yhä uusia virtaa tarvitsevia laitteita tarpeisiin, joita moni ei sitä ennen tiennyt olevan olemassakaan.Vaikka monesta laitteesta onkin apua arkeen, on usean kodin kaappiin kertynyt myös epämääräinen kokoelma lähes olemattomalle käytölle jääneitä värkkineitä. Niin myös minulle. Ehkä aivan kaikkia ei sittenkään olisi tarvinnut. Sähkölaitteiden kierrätyspaikkoja on valitettavan harvassa, mutta joitakin sellaisiakin eri puolilta maata löytyy ja kannattaa hyödyntää. 

Ekokonservatiiviseen ajatteluun liittyy olennaisesti myös sen näkeminen, miten esim. perhearvot vaikuttavat ympäristöön. Perheen yhteistä ateriaa on pidetty tärkeänä yhteyden, jakamisen, tapakulttuurin ja kohtaamisen kannalta. Samalla se on huomaamatta myös ympäristöystävällistä. Jos ruoka tehdään koko porukalle ja nautitaan yhdessä, ei sitä ole tarpeen lämmitellä moneen kertaan tai hankkia jokaiselle omia kertakäyttöpakkauksia. Viimeaikaisesta lainsäädännöstä löytyy myös valitettava esimerkki siitä, miten liberaali markkinatalous lyö pahasti korville paitsi perhe- myös ympäristöarvoja. Sunnuntaikaupan vapauttaminen tiesi monelle työntekijälle pyhätöitä paitsi kaupoissa myös muissa palveluissa. Mahdollisesti ainut perheen yhteinen vapaapäivä jää entistä harvemmaksi. Lisäksi kauppojen aukipitäminen vuodenympäri 7-päivää viikossa, merkitsee lisääntyvää liikennettä ja energiankulutusta itse liikkeissä sekä todennäköisesti myös jonkin verran kasvavaa kulutusta. Toinen asia on sitten se, lisääntyykö kulutus niin paljon, että kalliimpi pyhätyö yrityksille kannattaa. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että arkena ostaminen on ekoteko sekin. 

Naiset ovat perinteisesti kunnostautuneet julkisen liikenteen käyttäjinä. Suurissa kaupungeissa käyttöaste on yleisestikin jo hyvällä tolalla, mutta muuten petraamista löytyy. Ehkä vielä ei ole aivan osattu hyödyntää pysäköintiä linja-auto tai juna-aseman yhteyteen ja matkan jatkamista julkisella kulkuneuvolla. Julkista liikennettä ei välttämättä kulje aina kovin läheltä, joten tätäkin mahdollisuutta tulisi tarjota. Myös liikennöitsijöiden olisi syytä aktiivisemmin houkutella matkustajia. Alekampanjoilla voisi testata, miten lipun hinta vaikuttaa matkustajamääriin. Kannattaisiko puolityhjien autojen sijasta tarjota kyyti vähän halvemmalla entistä useammalle? Pikavuoropysäkkien sijoittelu näyttää olevan myös hyvin vaihtelevaa. Liikennöitsijöiden kilpailu voi estää pysäkkien saamisen järkeviinkiin paikkoihin, mikä tuskin lisää intoa matkustaa linja-autolla. Julkisen liikenteen suuremmalle käyttöasteelle olisi nähtävissä siis hyvinkin potentiaalia.

Suomi on yksi upeimmista maista, mitä etenkin luontoon tulee. Omalta osaltamme voimme vaikuttaa myös koko maapallon hyvinvointiin. Luovia ekotekoja meille kaikille toivottaen, 

Marika Visakorpi
puheenjohtaja