Ulkopolitiikka (2 kirjoitusta)

Mitkä ovat Hamasin motiivit?

mielipiteet Keskisuomalainen 5.9.2014

Israel ja Hamas pääsivät viikolla 35 alustavaan sopimukseen takarajattomasta tulitauosta. Hyvä niin, sillä aseellinen konflikti on aina tragedia, etenkin mitä enemmän siviiliväestö joutuu siitä kärsimään. Näin on tapahtunut myös Gazan konfliktissa sekä palestiinalaisten että israelilaisten siviilien puolella.

Mutta mitkä ovat ratkaisun mahdollisuudet, jos Hamas hallitsee Gazaa?

Israel miehitti Gazaa vuoteen 2005. Siihen saakka Hamas sanoi ampuvansa raketteja Israeliin, koska Gazassa oli juutalaisten siirtokuntia. Rakettituli ei loppunut vetäytymiseen. Vuosina 2006-13 Gazasta ammuttiin Israeliin 10 749 rakettia (noin 4 rakettia/päivä). Tänä vuonna ennen heinäkuuta Gazasta Israeliin ammuttiin noin 450 rakettia ja konfliktin aikana yli 3 500.

Rakettien heikon osumatarkkuuden, pommisuojien ja Israelin tehokkaan ilmapuolustusjärjestelmän ansiosta uhreja tuli onneksi vain vähän. Hälytyssireenien soidessa suojaan on kuitenkin hakeuduttava heti. Israelin armeijan mukaan noin 200 rakettia olisi pudonnut Gazan alueen sisäpuolelle ja osa niistä olisi aiheuttanut siviiliuhreja. Palestiinalaislähteet ovat syyttäneet niistäkin uhreista Israelia.

Israel päätti lopulta vastata kiihtyneeseen rakettituleen iskuilla Gazaan. Tämä oli hyvin hankalaa, koska rakettien laukaisualustat sijaitsivat pitkälti tiheän asutuksen keskellä. Asuntoja, moskeijoita ja muita siviilikohteita käytettiin asevarastoina tai rakettien laukaisupaikkoina.

UNRWA:n hallinnoimasta koulusta löydettiin kolmesti raketteja. Elokuun alussa mm. France 24:n ja Helsingin Sanomien toimittajat raportoivat rakettien ampumisesta aivan YK-rakennuksen ja sairaalan vierestä.

Hamasin johtajat ovat suorasanaisesti kannustaneet kansaa kuolemaan. Hamasin puhemies Sami Abu Zuhri kehotti Gazan asukkaita pysymään paikoillaan ihmiskilpinä, kun Israel varoitti iskuista ja kehotti asukkaita poistumaan. Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan toimintatavat eroavat olennaisesti: Israel suojelee asukkaitaan raketeilta, Hamas suojelee rakettejaan asukkailla.

Operaatiossaan Israelin armeija löysi ainakin 32 tunnelia, jotka oli kaivettu rajan ali. Pisimmät olivat jopa 3 kilometriä pitkiä ja ulottuivat yli kilometrin Israelin puolelle. Tunneleista tehtiin kesällä 11 sotilaan hengen vaatinut isku Israeliin. On paljastunut, että suunnitteilla oli massiivisempi operaatio hyökätä Israeliin tunneleiden kautta ja ottaa siviilejä panttivangeiksi.

Järeästi vuorattujen tunneleiden rakentaminen on vaatinut sekä paljon aikaa että sementtiä, josta merkittävä osa on tullut Israelista ja tarkoitettu siviilikohteiden rakentamiseen.

Yksi Gazan saarron kritiikin kohteista on ollut juuri rakennusmateriaalien kuten sementin viennin rajoittaminen. Paljastuneet tunnelit ovat osoittaneet, että huoli materiaalin käytöstä on ollut aiheellinen. Mikä traagisinta, tunnelien rakentamisessa on käytetty lapsia ja Hamasin oman ilmoituksen mukaan 160 lasta kuoli näissä rakennuspuuhissa pelkästään vuonna 2011.

Palestiinalaislähteiden mukaan Hamas teloitti heinä-elokuussa ainakin 55 henkilöä, joiden epäiltiin tehneen yhteistyötä Israelin kanssa.

Kuvatut seikat eivät anna kovin vakuuttavaa kuvaa järjestöstä Gazan asukkaiden edun ajajana.

Hamasin peruskirjan mukaan järjestön yhtenä tavoitteena on Israelin valtion tuhoaminen. Tämä on räikeän antisemitistinen tavoite. 13 artiklan mukaan ”palestiinalaiskysymykseen ei ole muuta ratkaisua kuin Jihad (pyhä sota). Aloitteet, esitykset ja kansainväliset kokoukset ovat ajanhukkaa ja turhia yrityksiä”.

Mikäli Hamas ei ole valmis luopumaan näistä tavoitteistaan ja antamaan Israelille olemassaolon oikeutta, ei se todellisuudessa edistä myöskään Gazan asukkaiden etua kuten saarron purkamista.

Presidentin otettava kantaa kriiseihin

Mielipidekirjoitus Keskisuomalainen 9.12.2011

Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosiksi 2012-13.
Kahta paikkaa ovat tavoittelemassa Suomen kanssa Australia ja
Luxemburg. Lobbaustyötä on tehty jo hyvän aikaa ja Suomen
mahdollisuudet tulla valituksi ovat hyvät. Suomen vahvuuksia ovat mm.
rauhanturvaamiseen ja -välitykseen liittyvä osaaminen.

Turvallisuusneuvoston voi sanoa olevan YK:n toimielimistä
merkittävimmän ja kansainvälisen politiikan areenoista
vaikutusvaltaisimman. YK:n peruskirjan mukaan se on vaatimattomasti
ensisijaisessa vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden
suojelemisesta. Konfliktitilanteissa neuvoston ensimmäisenä toimena on
yleensä  sopuratkaisun edistäminen tai se voi myös ryhtyä
rauhanvälitystehtäviin. Turvallisuusneuvosto päättää myös
rauhanturvaoperaatioiden käynnistämisestä, pakotteiden ja jopa
voimatoimien käytöstä.

Presidentillä tulee jatkossakin olemaan merkittävää ulkopoliittista
valtaa, vaikka yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa onkin keskeistä.
Mikäli Suomi tulee valituksi turvallisuusneuvostoon, kasvaa
kiinnostavuutemme maailman johtavien maiden keskuudessa huomattavasti.
Myös valittavan presidentin ulkopoliittinen rooli laajenee
merkittävästi.

Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus kiertää kuukausittain.
Vieraillessani marraskuussa neuvoston kokouksessa, puhetta siviilien
suojelusta johti Portugalin presidentti. Puheenjohtajamaa voi
vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita agendalle otetaan.

Toiseksi turvallisuusneuvostossa on otettava kantaa kaikkiin eteen
tuleviin konflikteihin missä maailman kolkassa tahansa. Presidentillä
on kannanmuodostuksessa oleellinen rooli riippumatta siitä, kuka
Suomea kulloinkin kokouksessa edustaa. Vaalikeskusteluissa olisikin
konsensushakuisuudesta huolimatta paikallaan kuulla, miten
presidenttiehdokkaat suhtautuvat esim. Iranin ydinaseuhkaan, Israelin
ja Palestiinan kysymykseen tai moniin Afrikan kriiseihin, joista
viimemainitut muodostavat turvallisuusneuvoston asioista tällä
hetkellä noin 70 prosenttia. Turvallisuusneuvoston jäsenmaa ei voi
vetäytyä passiivisen sivustakatsojan rooliin.

Ylipäätään olisi hyvä tietää, olisiko presidentti tarvittaessa ja
taidollisesti valmis ottamaan valtiovierailuillaan esiin esim.
uskonnonvapautta tai naisten oikeuksia koskevia kysymyksiä. Vai
määrääkö talous sen, mistä voi keskustella? Toivottavasti saamme
kuulla presidenttiehdokkailta perusteltuja ja asiantuntevia
kannanottoja kaikenlaisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin.

Marika Visakorpi
KD-naisten puheenjohtaja
Jyväskylä