Ulkopolitiikka (2 kirjoitusta)
Mitkä ovat Hamasin motiivit?
mielipiteet Keskisuomalainen 5.9.2014
Presidentin otettava kantaa kriiseihin
Mielipidekirjoitus Keskisuomalainen 9.12.2011
Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosiksi 2012-13.
Kahta paikkaa ovat tavoittelemassa Suomen kanssa Australia ja
Luxemburg. Lobbaustyötä on tehty jo hyvän aikaa ja Suomen
mahdollisuudet tulla valituksi ovat hyvät. Suomen vahvuuksia ovat mm.
rauhanturvaamiseen ja -välitykseen liittyvä osaaminen.
Turvallisuusneuvoston voi sanoa olevan YK:n toimielimistä
merkittävimmän ja kansainvälisen politiikan areenoista
vaikutusvaltaisimman. YK:n peruskirjan mukaan se on vaatimattomasti
ensisijaisessa vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden
suojelemisesta. Konfliktitilanteissa neuvoston ensimmäisenä toimena on
yleensä sopuratkaisun edistäminen tai se voi myös ryhtyä
rauhanvälitystehtäviin. Turvallisuusneuvosto päättää myös
rauhanturvaoperaatioiden käynnistämisestä, pakotteiden ja jopa
voimatoimien käytöstä.
Presidentillä tulee jatkossakin olemaan merkittävää ulkopoliittista
valtaa, vaikka yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa onkin keskeistä.
Mikäli Suomi tulee valituksi turvallisuusneuvostoon, kasvaa
kiinnostavuutemme maailman johtavien maiden keskuudessa huomattavasti.
Myös valittavan presidentin ulkopoliittinen rooli laajenee
merkittävästi.
Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus kiertää kuukausittain.
Vieraillessani marraskuussa neuvoston kokouksessa, puhetta siviilien
suojelusta johti Portugalin presidentti. Puheenjohtajamaa voi
vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita agendalle otetaan.
Toiseksi turvallisuusneuvostossa on otettava kantaa kaikkiin eteen
tuleviin konflikteihin missä maailman kolkassa tahansa. Presidentillä
on kannanmuodostuksessa oleellinen rooli riippumatta siitä, kuka
Suomea kulloinkin kokouksessa edustaa. Vaalikeskusteluissa olisikin
konsensushakuisuudesta huolimatta paikallaan kuulla, miten
presidenttiehdokkaat suhtautuvat esim. Iranin ydinaseuhkaan, Israelin
ja Palestiinan kysymykseen tai moniin Afrikan kriiseihin, joista
viimemainitut muodostavat turvallisuusneuvoston asioista tällä
hetkellä noin 70 prosenttia. Turvallisuusneuvoston jäsenmaa ei voi
vetäytyä passiivisen sivustakatsojan rooliin.
Ylipäätään olisi hyvä tietää, olisiko presidentti tarvittaessa ja
taidollisesti valmis ottamaan valtiovierailuillaan esiin esim.
uskonnonvapautta tai naisten oikeuksia koskevia kysymyksiä. Vai
määrääkö talous sen, mistä voi keskustella? Toivottavasti saamme
kuulla presidenttiehdokkailta perusteltuja ja asiantuntevia
kannanottoja kaikenlaisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin.
Marika Visakorpi
KD-naisten puheenjohtaja
Jyväskylä