Viime aikoina julkisuudessa on ollut kaksi tapausta, joissa on otettu kantaa sananvapauden ja islamin suhteeseen. Helsingin käräjäoikeus totesi kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen kirjoituksillaan, joissa rinnastettiin islam ja pedofilia.

Toisessa tapauksessa islaminuskoiset linja-autonkuljettajat olivat tehneet valituksen vapaa-ajattelijoiden mainoskampanjasta. Linja-autojen kyljissä oli kutakuinkin seuraava teksti: "Jumalaa tuskin on olemassa, lakkaa siis murehtimasta ja nauti elämästä." Mainosta ei pidetty loukkaavana.

Mielenkiintoiseksi nämä ratkaisut tekee se, että kummassakin tapauksessa kyse oli sananvapauden ja islamin suhteesta. Jussi Halla-aho totesi tuomion jälkeen, että kristinusko ollut jo pitkään "vapaata riistaa". Tämä pitänee valitettavasti jossain määrin paikkansa. Etenkin jälkimmäinen linja-autotapaus antaa aiheen ajatella, että islaminuskoiset saattavat olla huomattavasti aktiivisempia peräämään uskontonsa kunnioittamista kuin mihin täällä on totuttu.

Tilanne herättää kahdenlaisia kysymyksiä: ovatko kristityt tyytyneet liian helposti uskon halventamiseen ja pitävätkö muslimit laajemminkin sananvapautta liian suurena? On selvää, että rajat on vedettävä johonkin myös uskonnon kritisoimisessa, mutta näkökulmat aiheeseen saattavat olla erilaiset. Kumpaakin kysymystä on varmasti aihetta pohtia ja käydä myös vuoropuhelua.