KD kritisoi Israelin boikotointia vaatinutta aloitetta

Vasemmistoliitto oli jättänyt valtuustoaloitteen Israelin Palestiinaan kohdistamaa sortopolitiikkaa edistävien taloudellisten kytkösten selvittämiseksi ja purkamiseksi. Aloitteeseen annettua vastausta käsiteltiin 29.11.22 Jyväskylän valtuustossa.

KD ryhmä esitti aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, jotta siinä todettaisiin selkeästi, ettei kaupungin tehtävänä ole nostaa yksittäisiä valtioita boikotointitoimenpiteiden kohteeksi vaan noudattaa samoja vastuullisten hankintojen ja sijoitusten kriteereitä suhteessa kaikkiin maihin. Palautusesitys hävisi äänestyksessä äänin 46-17-4 tyhjää. KD:n valtuutetut Marika Visakorpi, Tapio Puolimatka, Petteri Muotka, Rami Sipilä sekä Perussuomalaisten valtuutetut Tapani Mäki, Kaisa Garedew ja Toimi Kankaanniemi jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Marika Visakorven käyttämä puheenvuoro asiasta:

Vastuullinen hankintapolitiikka on hyvä ja kannatettava asia ja sitä on myös aloitteeseen annetussa vastauksessa yleisellä tasolla kuvattu. Olisi vallan suotavaa, että ei vain elintarvikehankinnoissa, vaan kaikissa Jyväskylän kaupungin hankinnoissa edellytettäisiin lapsen oikeuksien sopimuksen ja ILO:n sopimusten noudattamista sekä yleensäkin ihmisoikeussopimusten noudattamista. Reilun kaupan tuotteiden järjestelmä on hyvä esimerkki vastuullisesta hankintapolitiikasta.

Nyt käsillä oleva aloite ei kuitenkaan ole yleisen vastuullisuuden perään kyselevä aloite, vaan siinä on haluttu valita yksi valtio boikotointitoimenpiteiden kohteeksi varsin leimaavin ja kiistanalaisinkin sanakääntein. Vastaavanlainen aloite on tehty myös ainakin Helsingissä. Herää kysymys, mikä on motiivi nostaa yksi kansainvälinen konflikti huomion kohteeksi, vaikka maailmasta löytyy useita sangen kyseenalaisesti kansalaisiaan ja vähemmistöjään kohtelevia, surutta ihmisoikeuksia rikkovia maita, vaikkapa monien Aasian maiden joukosta? Ainakin osasta niistä tehdään myös hankintoja, jopa merkittävässä määrin.

Jos ja kun tällaisia aloitteita tehdään, johtaa se väistämättä siihen, että tässäkin salissa on keskusteltava kansainvälisestä politiikasta.

On totta, että Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti ja pattitilanne on jatkunut pitkään eikä asiassa ole merkittävästi edistytty. Siirtokuntakysymys on osa, mutta vain yksi osa tätä pattitilannetta, johon liittyy myös aivan olennaisesti kysymys siitä, ovatko palestiinalaiset ja naapurimaat laajemminkin valmiit mahdollisessa kahden valtion mallissa tunnustamaan Israelin valtion oikeuden olemassaoloon ja sopimaan rauhasta sen kanssa. Tätä halua ei ole kaikilta osapuolilta löytynyt. On myös syytä muistaa, että vaikka Israel vetäytyi jo monia vuosia sitten Gazasta, eivät neuvottelut edenneet.

Israel on alueen ainut demokratia, jossa on laaja uskonnon- ja sananvapaus, jollaisia ei naapurimaissa juurikaan tunneta. Nämä koskevat myös Israelissa asuvia arabeja, joita on noin 21 prosenttia väestöstä. Heillä on myös puolueita parlamentissa. Rehellistä on kuitenkin todeta, että epäkohtia ja korjattavaakin on, esim. minkäänlaisia kollektiivisia rankaisutoimia ei voi pitää hyväksyttävinä. Silti luonnehdinta ”käytäntöjen ylläpitämisestä väkivaltaisen sorron avulla” on paitsi määrittelemätön myös vahvasti leimaava ja kärjistävä. Boikottitoimien on ajateltu kohdistuvan Israelin toimintaan, mutta todellisuudessa niiden suurimpia kärsijöitä voivat olla juuri palestiinalaiset. Vuonna 2016 500 palestiinalaista jäi työttömäksi SodaStream yhtiön siirrettyä toimintansa painostuksen seurauksena muualle.   

Aloitteessa viitataan DBS liikkeeseen. Se juontaa juurensa vuonna 2001 Durbanissa pidettyyn kansalaisjärjestöfoorumiin. Sen päätöslauselmassa asetettiin tavoitteeksi apartheid valtioksi nimetyn Israelin eristäminen täydellisesti ja totaalisesti siihen kohdistetuin sanktioin ja kauppasaarroin ja kaiken yhteydenpidon katkaiseminen diplomaattisella, taloudellisella, sosiaalisella, koulutuksellisella, sotilaallisella ja humanitaarisen avun tasolla kaikkien maiden ja Israelin välillä.  DBS-liikkeen takana on islamilaisten järjestöjen kattojärjestö Palestinian National and Islamic Forces, johon kuuluu mm. terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas. DBS-kampanjan tavoitteena on pitkä lista vaatimuksia Israelille ehdoitta kun taas palestiinalaisosapuolelle ei esitetä edes vaatimusta terrorismista luopumiseksi.  Liike edustaa avointa ja suorastaan antisemitististä juutalaisvihamielisyyttä.

Aloitteeseen annettu vastaus ei sinänsä sisällä kovinkaan paljon Israeliin liittyvää sisältöä. On hyvä, että siinä on tuotu esille vastuullisten hankintojen yleiset periaatteet, joita tulee noudattaa suhteessa kaikkiin maihin. Vastauksessa suhtaudutaan kuitenkin täysin kritiikittömästi aloitteeseen ja siinä esitettyihin hyvin yksipuolisiin väitteisiin. Emme voi hyväksyä sitä, että Jyväskylän kaupunki antaisi ymmärtää olevansa DBS -tyyppisten liikkeiden kanssa samalla asialla tai lähtisi ajatuksesta, että ilman muuta otamme kantaa yhteen kansainvälispoliittiseen kriisiin täysin yksipuolisesti vain toisen osapuolen näkemysten pohjalta. Aloitevastauksessa olisi vähintäänkin syytä tuoda esille, ettei kaupungin tehtävänä ole nostaa yksittäisiä maita boikottitoimien kohteeksi, vaan noudattaa samoja vastuullisten hankintojen ja sijoitusten kriteereitä suhteessa kaikkiin maihin ja osapuoliin. Näin ollen esitän aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun.