Pääsiäinen on tullut. Se juhla, jossa yhdistyy suuri kärsimys ja suuri voitto. Keskustelin hiljattain erään henkilön kanssa siitä, miksi Kristuksen ylipäätään piti kärsiä. Raamattu kertoo, että synnin palkka on kuolema ja että synti erottaa meidät Jumalasta. Se tarkoittaa myös sitä, ettei syntiä voi olla taivaassa, jossa täydellisyys vallitsee.

Jumala loi ihmisen rakkautensa kohteeksi, mutta jotta rakkaus olisi aitoa täytyy siinä olla vapaus valita toisinkin. Tunnetusti tuo valinta tapahtui siinä, että ihminen valitsi oman tiensä ja lankesi syntiin. Pääsiäisessä konkretisoituu Jumalan oma ratkaisu tuohon synnin ongelmaan. Jeesus tuli itse kärsimään tuon kuolemanrangaistuksen meidän puolestamme ja kantamaan meidän syntimme. Samalla se on vankka osoitus siitä, että Jumalan Poika tietää hyvin omakohtaisesti miltä kärsimys tuntuu ja on valmis kulkemaan vierellä.

Pelkkä kuolema ei kuitenkaan olisi vielä ollut ratkaisu. Suuri voitto tapahtui Pääsiäisaamuna, ylösnousemuksen koittaessa. Jumala osoitti olevansa kuolemankin voittaja.

Tyhjä hauta on myös suuri osoitus Jeesuksen jumaluudesta. Koko homma olisi ollut helppo osoittaa kuplaksi tuomalla esiin kuolleen Jeesuksen jäännökset. Sellaista ei ole koskaan tapahtunut. Sen sijaan sadat ihmiset ilmoittivat nähneensä Hänet ylösnousemuksen jälkeen. Ja miljoonat ovat kertoneet oppineensa tuntemaan Hänet vuosisatojen varrella. 

Johannes kirjoittaa: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh. 3:16)  Jumala tarjoaa yhteyttä Häneen Jeesuksen kautta - sekä täällä ajassa että iankaikkisuudessa. Taivaaseen ei ketään viedä väkisin eikä vain omien ansioiden perusteella. Jumalan tarjous on ehdottomasti vastaanottamisen arvoinen!