Ei selvitty vuodesta 2009:nkään ilman ampumavälikohtausta. Samaan aikaan kun ihmiset valmistautuivat uuden vuoden vastaanottamiseen ja toivottelivat jo toisilleen onnellista uutta vuotta, kuuden ihmisen elämä päättyi traagisesti.

Useiden ihmisten vuodenvaihde muuttui onnellisesta onnettomaksi läheisen äkillisen kuoleman vuoksi. Heille toivon voimia ja lohdutusta suuren surun keskellä! Toivon myös ihmisiä, jotka jaksavat kulkea rinnalla, vaikka ei tietäisikään, mitä sanoa. Ennen kaikkea rukoilen, että Jumalan käsivarret saisivat heitä kantaa näiden synkkien päivien keskellä.

Varmasti monella muullakin on kuitenkin mielessään ironinen kysymys: miten uusi vuosi voisi olla onnellinen? Aivan liian paljon suurempia ja pienempiä tragedioita, väkivaltaa, ihmissuhdeongelmia, hyväksikäyttöä, ahneutta, kiusaamista, mustasukkaisuutta ja muita ongelmia mahtuu yhteiskuntaamme. Näitä kaikkia asioita yhdistää se, että taustalla ovat ihmisten valinnat, jotka olisivat myös voineet olla toisenlaisia. Asia on toki helpommin sanottu kuin tehty. Taustalla voi olla vuosien solmut, jotka kiristyvät lopulta äärimmäiseen pisteeseen.

Yhteiskunnalla on oma ja vakava vastuunsa niin lainsäädännön kuin palveluresurssien muodossa tälläkin alueella. Mikään yhteiskunta ei kuitenkaan voi elää kenenkään elämää. Toivonkin, että tänä alkaneena vuonna voisimme panostaa ystävällisyyteen, toinen toistemme tukemiseen, kohtaamiseen ja kunnioittamiseen sekä päihteettömyyden ja väkivallattomuuden entistä suurempaan arvostamiseen. On monia asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta nämä ovat aivan käden - tai pikemminkin sydämen - ulottuvilla.

Mieleeni tulevat kaksi pikku-lottien kultaisten sanojen kehotuksista: Älä lannistu vaikeuksissa ja Ole hyvä! Siinäpä oivallisia ja vaikeuksissa koeteltuja eväitä alkavaan vuoteen. Onnellista uutta vuotta!