Esteettömyys hakusessa

Lauantai 26.2.2011 klo 17:59

Rakennetun ympäristön tulisi olla esteetöntä ja kaikkien saavutettavissa. Pelkästään lumi ja liukkaat kelit eivät tuo ongelmia, vaan niitä on myös rakenteellisissa ratkaisuissa edelleen. Vaikka invapaikka olisikin, saatetaan muilla ratkaisuilla tehdä käytettävyys huonoksi. Pysäköintitalon maksumittari on vaikeasti tavoitettava, ovet liian raskaita avattavaksi tms. Esteettömyydessä on edelleen parennettavaa - ja moni asia olisi pienillä asenteellisilla ratkaisuilla korjattavissa. Tätä mieltä oli myös Keski-Suomen KD-naiset vuosikokouksessaan tänään Äänekoskella.

Kommentoi kirjoitusta.

Miten suhtautua hunnuttautumiseen?

Lauantai 19.2.2011 klo 19:59

Musliminaisten hunnut ovat kirvoittaneet muutamissa Euroopan maissa keskustelua ja käyttökieltojakin. Toisaalla on niiden kieltämisen on katsottu olevan syrjintää.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt muutamaa tapausta esim. Dahlab v. Switzerland (2001) ja Sahin v. Turkey (2005), joista ensimmäisessä oli kyse siitä, voitiinko opettajaa kieltää käyttämään huivia koulussa ja jälkimmäisessä opiskelijoita yliopistossa. Kummassakin tapauksessa EIT päätyi katsomaan kiellot hyväksytyiksi neutraliteettiperusteella sekä siksi, että huivinkäyttöä on vaikea sovittaa yhteen sukupuolten tasa-arvon kanssa.

EU:n työelämädirektiivin mukaan syrjintänä ei pidetä menettelyä, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi, rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi". Eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä löytyy jonkin verran erityyppisiä ratkaisuja huivinkäytön suhteen.

Asiassa on ainakin kaksi pohdinnanarvoista puolta: ensinnäkin se, miksi huivia pidetään ja toiseksi se, millä perusteella käyttö voitaisiin kieltää. Lisäksi merkitystä on myös sillä, millaisesta huivista on kyse. Osa musliminaisista on selkeästi omasta tahdostaan valinnut huivin käytön osana identiteettiään ja uskontonsa tunnustamista. Toisaalta on myös käynyt ilmi, että monien musliminaisten olisi vaikea hakea työtä tai jopa poistua kotoaan, jos he eivät käytä huivia. Ensin mainitussa tapauksessa huivin käytön kieltäminen vaikuttaisi uskonnon- ja ilmaisuvapauden loukkaamiselta, ellei käyttökieltoon liity muita hyvin painavia, esim. työhön liittyviä perusteita. Jälkimmäisessä tilanteessa taas on ilmeistä, että huivin käyttöön liittyy oleellisesti naisen asemaa rajoittavia elementtejä, jotka liittyvät todennäköisesti kunniakysymyksiin. On kyseenalaista, voidaanko länsimaisessa tasa-arvoisessa yhteiskunnassa hyväksyä tällaista tosiasiallista naisen liikkumisvapauden rajoitusta etenkin kun käsitykset huivin peittävyysvaatimuksista vielä vaihtelevat suuntauksesta toiseen. Antaisiko huivikielto suojan hunnuttautumisvaatimuksia vastaan vai jäisivätkö naiset sen vuoksi kokonaan neljän seinän sisälle? Ja miten yhteiskunnan tulisi taas reagoida tällaiseen, toisaalta myös hyvin yksityisyyden alueelle menevään seuraukseen?

Kokonaan kasvot peittävä burka tai vain silmät näkyviin jättävä niqab -huntu ovat tavallaan oma lukunsa. Niiden suhteen voidaan todeta, että kasvojen peittäminen on hyvin ongelmallista sekä tasa-arvo ja turvallisuussyistä että yleensä vuorovaikutuksen kannalta. Englannissa on kouluja, joissa sen käyttö on sallittua, mutta toisaalta tuomioistuin on todennut sen käyttökiellonkin olevan mahdollista. Perusteena olivat juuri em. seikat sekä tarve estää se, että toiset muslimitytöt haluaisivat sosiaalisen paineen vuoksi alkaa käyttämään niqabia.

Kommentoi kirjoitusta.

Harkittuja hankintoja

Lauantai 12.2.2011 klo 20:57

Pyykkien reissut Viroon ja katukivivalinnat ovat puhututtaneet viime viikkoina Jyväskylässä. Se, minkälaista kivipäällystettä Väinönkadulle tullaan valitsemaan, on vielä auki. Suurin osa keskustan katukivistä on betonia ja kaupunki on suoraan tai välillisesti ostanut muutenkin huomattavilla summilla viime vuosina paikallisen betoniyrittäjän tuotteita.

Viron pyykkijupakka nousi otsikoihin kun kaupunginkin valitseman yhtiön toimissa ja ilmoittamissa tiedoissa ilmeni epäselvyyksiä. Jyväskylän kaupunki on tämän vuoksi lähettänyt myös itse selvityspyynnön asiasta ja tilanne katsotaan selvitysten saavuttua. 

Pyykkien kuljettaminen Viroon asti pesuun ei tietysti kuullosta kovin järkevältä. Nykyisen hankintalain mukaan ei ostaja kuitenkaan voi hylätä tarjoajaa vain sen vuoksi, että se on kaukana tai ulkomaalainen. Ilmoitettujen tietojen tarkistaminenkin on monesti vain rajallisesti mahdollista. Ulkomaisten yritysten kohdalla myös ko. maan lainsäädäntö voi asettaa rajansa sille, mitä tietoja on mahdollista saada eikä luonnollisestikaan palkkatasoon voi vaikuttaa. Tämä kaikki tekee hankinnoista hyvin haasteellisia, siitäkin huolimatta että tavoitteena tietysti on yritysten tasapuolinen kohtelu.

Oleellista on, että tarjouspyynnöt osataan tehdä oikein ja sekä hankintalain että substanssin asiantuntemusta hyödyntäen. Usein on myös järkevintä käyttää kokonaistaloudellisuutta valintakriteerinä pelkän hinnan sijaan. Näin laadullekin tulee riittävä paino. Ja kaiken lisäksi on vielä panostettava valvontaan, täyttyvätkö luvatut laatu- ym. vaatimukset.

Kommentoi kirjoitusta.