Maanantaina valtuusto päättää ns. Kirkkopuiston kaavasta, jossa ratkaistaan myös se, mahdollistaako kaava parkkihallin rakentamisen puiston reunassa olevan parkkihallin alle.

Aihe on herättänyt vankkaa vastustutusta laajoissa kansalaispiireissä, mikä on ilman muuta huomioon otettava asia. Niinpä on koitettu selvittää, olisiko mitään muita ratkaisuja käytettävissä. Sellaisia ei ole löytynyt. 

Vastustajat katsovat hallin tuhoavan kulttuurimiljöön, lisäävän saasteita ja liikennettä ja haittaavan liikennettä sekä asukkaita etenkin ulostulorampin kohdalla.

On toki selvää, että etenkin rakennusaikana työstä tulee olemaan haittaa alueelle. Valmistuttuaan halli ei kuitenkaan nähdäkseni vaikuta juurikaan itse arvokkaaseen miljööseen. Päällepäinhän siitä näkyy vain varsin matala sisäänajoramppi teatteria vastapäätä, joka ei peitä näkymiä. Halli ei myöskään tulisi kirkon alle. Itse en nää ratkaisun sinänsä pilaavan arvokasta kirkkopuiston aluetta. Enemmänkin sitä ja pilaa puistossa etenkin kesäaikaan harrastettava ryypiskely, joka ei sovi varsinkaan kirkon ympärille. Samasta syystä suhtaudun myös kriittisesti kioskin laajennusehdotukseen, joka pitää sisällään vaaran anniskeluoikeuksien saamisesta rakennukseen.

Mikäli parkkihalli rakennetaan, rahoitus ei tule kaupungilta vaan yksityiseltä puolelta. Hanke kytkeytyy hyvin vahvasti ns. valtiontalon ja kulmatontin tulevaisuuteen. Ensin mainittu suojelukohde vaatii kiireellisesti noin 10 miljoonan euron remonttia, joka on rahoitettava kaupungin pussista, mikäli sitä ja kulmatonttia koskeva kauppa raukeaa. Tontin ostaja taas ei pidä hanketta taloudellisesti järkevänä, jos pysäköintitilaa ei lähellä ole. Valitettavasti muita mahdollisia paikkoja ei riittävän lähellä ole. 

Kysymys liikenteen lisääntymisestä on aiheellinen. Halliin tultaisiin kuitenkin myös sijoittamaan osittain nyt maan päällä tapahtuvaa huolto- ja pysäköintiliikennettä, jolloin kortteliajo vähenee. Kulmatontille kaavailtu kaupallinen toiminta on myönteistä keskustan kehittämistä, joka on jossain vaiheessa jollain lailla toteutettava. Toisaalta ratkaisun myötä kävelykeskustaa olisi myös mahdollisuus laajentaa ja rauhoittaa, mikä on itse asiassa juuri liikenteen vähentämistä.

Jos jotain aivan dramaattista ei ilmene, pidän hanketta näissä oloissa järkevänä. 10 miljoonan remonttilasku, mikä tietäisi lisälainaa, ei tässä taloustilanteessa ole kestävä ratkaisu. En myöskään näe hankkeella olevan sellaisia haittoja, joiden vuoksi se olisi ehdottamasti hylättävä.