Kristittyjen vainoaminen on valitettavaa arkipäivää tänään monissa maailman maissa. Ja nyt tarkoitan vainoamisella fyysistä väkivaltaa, jopa tappamista tai omaisuuden vahingoittamista.

Vain kuukausi sitten tuhottiin Moskovassa evankelinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko kauhakuormaajilla noin 50 tuntemattoman nuoren miehen voimin. Joukko myös pahoinpiteli joitakin paikalletulleita seurakuntalaisia ja heitteli kuvien ottajia kivillä. Vielä huolestuttavammaksi asian tekee se, että paikalle kutsuttu poliisi ei tehnyt mitään, vaan totesi, ettei heidän toimivaltaansa kuulu puuttua asiaan! Onko Venäjä luisumassa takaisin entisaikojen toimintamalleihin?

Nigerian pohjoisosista on saatu kuulla viime aikoina valitettavan usein uutisia väkivaltaisista hyökkäyksistä kirkkorakennuksiin. Islamilainen Boko Haram -järjestö on ilmoittanut tavoitteekseen puhdistaa Pohjois-Nigerian kristityistä ja se on tehnyt useita iskuja kirkkoihin, joissa on kuollut jo kymmeniä ihmisiä.

Eritreassa on satoja kristittyjä vankiloissa uskonsa tähden, monet jo useiden vuosien ajan. Pohjois-Koreassa on arviolta 30.000 kristittyä vankileireillä ja vankiloissa. Monissa muslimimaissa on rangaistavaa kääntyä muslimista kristityksi tai kertoa muslimeille evankeliumia. Ilouutinen oli se, että kääntymisestä kuolemaantuomittu iranilainen pastori vapautettiin hiljattain ilmeisesti pitkään jatkuneen kansainvälisen painostuksen ansiosta.

Kristittyjen ihmisoikeudet ovat monissa maissa kortilla ja tuhannet menettävät uskonsa vuoksi henkensä vuosittain. Näin ei saisi olla eikä tätä voi hyväksyä. Samalla on kuitenkin todettava, että kristinuskon vastaus vainoon ei ole viha, vaan anteeksianto. Monissa maissa vaino onkin kääntynyt evankeliumin entistä suuremmaksi menestykseksi. Täytyyhän sellaisessa sanomassa olla todellista sisältöä, josta ei kuolemankaan edessä haluta luopua!