Hämeenkadun kaava ja monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin25.03.2014 Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 24.3.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako Hämeenkadun alueella hyväksyttiin Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Minna Canthinkadun, Vapaudenkadun ja Hannikaisenkadun välisellä alueella. Alue rajautuu eteläosassa Haarakatuun/Hannikaisenkatuun ja pohjoisessa Vapaudenkatuun/Minna Canthinkatuun. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan sekä Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus täydentää suunnittelualuetta asuin-, liike- ja toimistorakentamisella sekä mahdollistaa alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten asemakaavallinen suojelu. Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/41 Asemakaavan muutoksesta on tehty kaupunkirakennelautakunnan edellyttämät lisäselvitykset. Kaavan laajassa valmistelussa on otettu huomioon saatuja palautteita ja toiveita. Valtuutettu Kimmo Suomi (SDP) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi mm. Jukka Ammondtin (VIHR) ja Pentti Mäkisen (SDP) kannattamina. Kristillisdemokraateista palautusta kannattivat valtuutetut Raija Sipinen ja Marika Visakorpi. Äänestyksen jälkeen äänin 41-26 asian käsittelyä jatkettiin. Valtuutettu Kimmo Suomi (SDP) esitti Pentti Mäkisen (SDP) kannattamana esityksen hylkäämistä. Äänestyksen jälkeen äänin 43-21-3 kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 8.11.2013 tarkistetussa muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon tonteille 5-65–19, -20, -21, -22 ja -23, tonteille 5-140-4 ja -5 sekä tonteille 5-139-2 ja -3. Päätökseen jätettiin eriäviä mielipiteitä. Esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/24031800.1/frmtxt27.htm Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 31.3.2014 mennessä lausuntoa luonnoksesta kuntarakennelain muuttamiseksi. Lakimuutos perustuu (pääministeri Jyrki Kataisen) hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Valtuutettu Mauri Pekkarinen (KESK) esitti Tapani Mäen (PS) kannattamana, että lausuntoon lisätään viimeisen kappaleen sijaan kolme hänen esittämäänsä kohtaa. Valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) esitti Irma Hirsjärven (VAS) kannattamana, että lausunto muutetaan hänen esittämällään tavalla. Valtuusto äänesti Tynjän esityksestä ja äänin 47-17-3 kaupunginhallituksen esitys voitti äänestyksen. Valtuusto äänesti Pekkarisen esityksestä ja äänin 39-26-2 kaupunginhallituksen esitys tuli valtuuston päätökseksi. Päätökseen jätettiin eriävä mielipide. Valtuusto päätti, että Jyväskylän kaupunki antaa valtiovarainministeriölle alla olevan lausunnon luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta: - Kuntarakennelain muutosehdotuksen tavoitteet ovat perusteltuja ja ymmärrettäviä suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn, elinvoiman ja aluekehityksen näkökulmasta. Näiden kannalta keskeisiä ovat maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät tekijät. Ratkaisevaa on, miten varmistetaan vetovoimaisuutta, uutta osaamista, innovaatioita ja työpaikkoja luova kehitys. - Kuntarakenteen uudistaminen luo edellytyksiä tehostaa kuntien toimintaa ja vakauttaa kuntataloutta muuttuvissa olosuhteissa. Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä. - Lakiehdotuksen mukaiset toimenpiteet helpottavat maankäytön, liikenteen ja asumisen yhtenäistä suunnittelua ja toteuttamista kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja muun muassa julkisen liikenteen toimintaedellytysten parantamisella on myönteisiä ympäristövaikutuksia. - Julkisten palvelujen organisoinnin päällekkäisyyttä purkamalla on mahdollista saada aikaan taloudellisia säästöjä. Kuntatalouden kannalta merkittävän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja kuntarakennetta ohjaavan lainsäädännön keskinäiset vaikutussuhteet ja niiden merkitys kuntajakoa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeviin ratkaisuihin on syytä arvioida lakiehdotuksen jatkovalmistelussa. - Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvoston ohjauksen tarvetta arvioidaan monivaiheisessa prosessissa eri näkökulmista. Menettelyyn kuuluvalta erityiseltä kuntajakoselvitykseltä edellytetään muun muassa arviota siitä, onko yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja kehittämisen ongelmat niin merkittäviä, ettei niitä voi ratkaista ilman kuntajaon muuttamista. - Lakiehdotuksen kaupunkiseutuperusteet kuvaavat Jyväskylän kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä tunnistettuja keskeisiä seudun eheyteen ja elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä. Ehdotuksen mukaiset perusteet pohjaavat tilastoihin ja virallisiin määrityksiin ja noudattavat kaupunkirakennelaissa kuntaliitoksen selvitysperusteina olevia kriteereitä. Korkeammat raja-arvot ovat perusteltuja, jotta erityinen tarkastelu kohdentuu vain keskenään vahvasti sidoksissa oleviin kuntiin. - Jyväskylän kaupunkiseudulla Muurame ja Laukaa täyttävät lakiehdotuksen mukaiset kaupunkiseutuperusteet. Jyväskylän valtuuston on aiemmin esittänyt yhdistymisratkaisua, jossa Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi: Jyväskylän kaupunkiin yhdistyy Muurame ja mahdollisesti muita kuntia. Toinen kunta on Laukaa, johon yhdistyy mahdollisesti muita kuntia. Käynnissä olevassa Jyväskylän kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitetään toimivinta ratkaisua yhdeksän kunnan selvitysalueelle. - Jyväskylän kaupunginvaltuusto korostaa kuntien itsenäistä päätäntävaltaa sekä alueiden ominaispiirteiden huomioimista arvioitaessa kuntajaon muutoksia. Kuntaliitosselvityksissä on olennaista analysoida tarkasti ja tuoda perustellusti esille sekä liitosten mahdolliset hyödyt että haitat, ja mitä ne merkitsevät yksittäisen kunnan kannalta. - Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien keskinäinen riippuvuus on niin merkittävä, että muutokset kuntarakenteessa ovat alueen elinvoimaisuuden näkökulmasta tarpeellisia riippumatta kuntarakennelain velvoittavuudesta. Esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/24031800.1/frmtxt28.htm Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013–2016 hyväksyttiin Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta. Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan sitoutunut vastuunsa kantamiseen myös valtakunnallisessa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa, palveluiden järjestämiseen tarpeiden mukaan ja kuntalaisia tasapuolisesti palveleviksi sekä yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Nyt valmistunut uusi monikulttuurisuusohjelma sisältää kotouttamisohjelman ja etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman ja se korvaa Jyväskylän osalta vuonna 2006 laaditun seudullisen monikulttuurisuusohjelman. Ohjelmassa asetettuja tavoitteita seurataan vuosittain ja tehtävään on nimetty vastuuhenkilöt eri palvelukokonaisuuksista. Ensimmäinen ohjelman päivitys tehdään syksyllä 2014, jolloin päivitetään rahoitusrakenne ja käynnissä olevat hankkeet. Valtuusto hyväksyi monikulttuurisuusohjelman. Esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/24031800.1/frmtxt29.htm |
