Tilinpäätös toteutui ennakoitua parempana

Jyväskylän kaupungin vuosikate parani selvästi mutta alijäämää kirjattiin 38,2 miljoonaa, investoinnit pienenivät suunnitellusti ja lainakanta kasvoi 15 miljoonaa

Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa 134 658 asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta.

Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016.

On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun loppu-tulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin.

Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työ-paikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi.

Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarain-ministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia.

Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen 2014-2015 olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 (INKA) –ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa.

Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina 2013–2015 Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, myös osaksi jokaisen kuntalaisen arkea. 

Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta.  Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli 134 658 ja kaupungin asukasluku nousi 1 176:llä, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %.

Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi.

Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.

Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen.  Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä 1 115 vuosien 2010−2012 keskiarvon oltua 1 109. Koko rakennustuotanto oli 700 041 kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Vanhojen kerros- ja rivitalojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä 1 874* euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa 2 307* euroa ja 1,1 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %.

Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman työnantajan (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) (POIS työnantajan) osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla 11 446 eli 1 724 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

Tulorahoitus epätasapainossa, tilikauden alijäämä 38,2 miljoonaa euroa

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.

Toimintakulut kasvoivat 33 miljoonaa euroa (3,7 %) edellisestä vuodesta

Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa.

Henkilöstömäärä kääntyi laskuun

Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 6 782 työntekijää, joista 6 502 vakituisessa ja 280 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kaupungin vakituinen henkilöstö vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla työntekijällä.  Henkilöstöpoistuma vuonna 2013 oli yhteensä 344 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 336 työntekijää. Rekrytointeja ohjaa täyttölupamenettely, jossa arvioidaan jokaisen tehtävän perusteet.

Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä liikelaitoksissa. Liikelaitoksissa henkilöstöpoistuma on ollut suurinta Altekin alueiden hoidossa, Talouskeskuksessa sekä Työterveys Aallossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän kasvu on johtunut palvelutarpeen kasvusta ja avointen terveydenhuollon virkojen täyttämisestä. Sosiaalipalveluissa lastensuojelun oman toiminnan kehittäminen on lisännyt henkilöstömäärää. Kasvun ja oppimisen henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana perusopetuksen oppilasmäärän ja päivähoidossa olevien lasten määrän pysyessä ennallaan. 

Henkilöstökustannukset olivat vuonna 2013 kokonaisuudessaan (vertailukelpoinen muutos) vuoteen 2012 verrattuna 1 994 000 euroa pienemmät. Merkittävä muutos henkilöstömenoissa vuoden 2012 tilinpäätökseen oli lomapalkkajaksotuksen muutoksen lasku.  Myös sijaisten käyttö oli jokaisena kuukautena vuotta 2012 vähäisempää, esimerkiksi joulukuussa 2013 sijaisia oli 74,9 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa 2012. Sijaisten henkilöstömenot olivat 3,3 miljoonaa euroa vuotta 2012 pienemmät.

Verotulot kasvoivat selvästi veroprosentin korotuksen ja kertaluonteisten tekijöiden seurauksena

Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Verotulot jakautuvat kunnan tuloveroon 422,6 milj. euroa, kiinteistöveroon 37,3 milj. euroa sekä kaupungin osuuteen yhteisöveron tuotosta 18,2 milj. euroa. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

Verojen tilitysaikataulua nopeutettiin niin, että osa aikaisemmin tammikuussa tilitetyistä veroista tilitetään jatkossa jo joulukuussa. Tämä lisäsi koko kuntaryhmän verotuloja noin 200 miljoonalla, josta Jyväskylän osuus on noin 4,7 miljoonaa. Kunnallisveron veronsaajaryhmien välisiä jako-osuuksia oikaistiin niin, että kuntien verotulot lisääntyivät kertaluonteisesti 474 miljoonalla eurolla, Jyväskylän osuus oikaisusta oli n 11,2 miljoonaa.

Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Vuoden 2013 valtionosuuksiin vaikutti päätös leikata kuntien valtionosuuksia 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla ja sen vaikutus oli -141 euroa/asukas, josta vuoden 2013 lisä-leikkaus oli 23 euroa/asukas. Ilman leikkausta kaupungin valtionosuudet olisivat olleet 18,8 miljoona euroa toteutunutta suuremmat.

Investointien määrä laski suunnitellusti

Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lainamäärä kasvoi

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli 2 948 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 2 553 euroa.