Jyväskylä ei osallistu laajakaista -hankkeeseen14.04.2014 Kaupunginvaltuusto päätti äänin 45-21-1 tyhjä, että kaupunki ei osallistu Keski-Suomen laajakaistahankkeeseen selvitysryhmän ehdotuksen mukaisesti hankkeeseen liittyvien taloudellisten riskien takia. Ennen päätöksentekoa valtuutettu Jari Colliander (KESK) esitti Rami Sipilän (KD) kannattamana, että Jyväskylän kaupunki lähtee mukaan laajakaistahankkeeseen. Keskustan ja Kristillisdemokraattien ryhmät olivat yksimielisesti hankkeen kannalla sen keskeisen merkityksen takia turvallisena ja riittävän kapasiteetin tarjoavana tietoliikenneyhteytenä myös haja-asutusalueille. Kyse on teihin ja putkistoihin verrattavasta perusinfrastruktuurista, johon kannattaa myös sijoittaa. Ryhmät jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Hankkeen vastustajat perustivat näkemyksensä pääasiallisesti hankkeen riskeihin, joista konserniohjausryhmä oli lausunut seuraavaa: Konserniohjausryhmän lausunto Hanke on tärkeä haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannalta ja se tähtää kansalaisten ja yritysten tasa-arvoisuuteen asuin- ja sijaintipaikasta riippumatta. Laajakaistahankkeen katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan johtuen siitä, että laajakaistahankkeelle ei ole saatavissa yksityistä toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Näin ollen alueelliset tekijät huomioiden takaus on mahdollista myöntää. Takaus perustettavalle kuntien omistamalle Verkkoholding Oy:lle ei siten ole julkista tukea. Kaupunki perii pääsääntöisesti kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen lainoille myöntämistään takauksista vuosittaisen hankkeen riskiä kuvaavan takausmaksun, jonka suuruus lainojen osalta on vähintään 0,5 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta lainamäärästä. Laajakaistahankkeen suunniteltu toteutusmalli ei mahdollista takausmaksun perimistä ja poikkeaa siten kaupungin normaalista käytännöstä. Taloudellisen mallinnuksen mukaan hankkeen talous on herkkä negatiivisille yllätyksille. Riskinä on pitkä laina-aika (32 + 8 vuotta) ja takapainotteinen lyhennysohjelma. Lainan korkotaso voi kohota 10 vuoden korkosuojauksen jälkeen selvästi yli nyt laskelmassa käytetyn 2,78 %:n, jolloin lainaa on vielä jäljellä n. 22,5 miljoonaa euroa. Edelleen riskinä on, että liittymämyynti ei onnistu oletetulla tavalla esimerkiksi mobiililaajakaistayhteyksien onnistuneen markkinoinnin takia. Konserniohjausryhmä ei puolla selvitysryhmän esittämää toimintamallia Keski-Suomen laajakaistahankkeen jatkamiseksi hankkeeseen liittyvien taloudellisten riskien takia. Mikäli hankkeeseen päätetään lähteä, tulee huomioida ja hyväksyä hankkeen taloudellisen mallinnuksen yhteydessä esiin nousseet taloudelliset riskit sekä muut selvitysryhmän tunnistamat hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit. Esityslistateksti: http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2014/14041800.1/frmtxt36.htm |